15.11.2017

Tuoksufriikki tulee kynttiläkaapista



Kyllä. Olen huonetuoksufriikki. Ja kynttiläfriikki. Ei tämä tunnustus tarvinne edes sen kummempaa kaapista ulostuloa, mutta saanpahan samalla syyn esitellä tämän addiktioni alttarin, uuden kynttiläkaapin! Sillä tottahan nämä ihanat tuoksuvat ja kimaltavat kynttilät ansaitsevat päästä kunnolla esille. Meillä poltetaan kynttilöitä hurjat määrät joka ilta. Hiukan kyllä hirvittää mitä tämä tekee meidän sisäilmalle, joka usein nukkumaan mennessä on sammuvien kynttilöiden savusta sakeana...


 Samalla kun kaapin meidän aulaan kokosimme, laitoin jo pienesti joulua esille. Huonekuuset ovat meillä ympäri vuoden, mutta vasta näin joulunaluskuukausina ne miellän jouluisiksi. Muulloin ne ovat vain kivoja ja helppoja ikivihreitä. Paperitähti pääsi kynttiläkaapin päälle ja tähänastisista Blossa- glögipulloista suosikkini vuoden 2012 valkomusta pullo ilahduttaa edelleen kynttilänjalkana.


 Tässä IKEAn mustassa vitriinikaapissa ihastuin kaapin sivujen laseihin, näin tumma ja massiivinen kaappi on heti jotenkin paljon kevyempi. Tuo aulan turhanpäiväinen nurkkaus sai heti enemmän merkitystä olemassaololleen. Ovet ovat liukuovia, joten kaappi ei vaadi paljon tilaa ympärilleen sen puolesta.


 Vahvimmin tuoksuvat kynttilät säilytän polttamisen välillä lasikuvun alla. Yleensä suosin kynttilöissä vaniljaisia tuoksuja, mutta tuo etualan kullankimaltava yksilö on iloinen ja yllättävä vahinko. Tilasin ihan toisen kynttilän, mutta paketista kuoriutuikin tämä männyntuoksuinen. Ensin moka harmitti, sillä en todellakaan jaksa alkaa palauttamaan yhtä tuoksukynttilää. Kynttilä kuitenkin osoittautui todella kivan tuoksuiseksi, enkä varmasti olisi ominpäin tähän ikinä muuten tarttunut.



En olisi uskonut tätä sanovani, mutta minäkin jopa olen alkanut jo pienesti kaivata lunta. En sitä lumessa kahlaamista, auton hangesta esiin kaivamista enkä lumitöitä. Mutta sitä valoisuutta ja kuran määrän vähenemistä. Olen jotenkin viime viikot ollut todella väsynyt. Jouduin jokin aika sitten pitkälle antibioottikuurille. Nyt reilun kuukauden lääkkeiden napsimisen jälkeen elimistö onkin sekaisin kuin seinäkello ja näiden vahinkojen korjaamiseen, jota kuuri varsinkin ruuansulatuselimistölleni sai aikaan, kuluu varmasti vielä viikkoja ellei kuukausia. Olen yrittänyt yrityksen ja erehdyksen kautta opetella mitä ruokia vatsani sietää ja mistä taas seuraa hirvittävät kivut ja krampit. Vahvalla D- vitamiinilla ja probiooteilla yritän hoitaa vastustuskykyä ja suolistoa kuntoon. Veljeni kanssa isänpäivänä pikaisesti juteltiin FODMAP- menetelmästä, johon varmasti aion myös perehtyä. 
Onneksi vatsa on vielä sietänyt lasillisen hyvää punaviiniä silloin tällöin, muuten olisin jo tosi syvällä masennuksen suossa, heh ;)

Pitäkää te paremmin itsestänne huolta ❤


8.10.2017

Joulu 2017 | IKEA & JYSK



 Sateista sunnuntaita! Näin märkänä ja harmaana lokakuun päivänä on jo ihan hyvä hetki kääntää katseet kohti joulua, eikö? Kun alkaa olla selvää että sitä kauniin kuulasta ja lämmintä syksyä on  yhtä myöhäistä ja turhaa odotella kuin mennyttä kesääkin. Meillä joulu koristeineen on jo usean vuoden ajan mennyt melko samoilla sävyillä. Väri-iloitteluun ei joulunakaan meillä poiketa, vaan joulun tunnelma tuodaan kotiin pehmeillä tekstiileillä, luonnonmateriaaleilla, kynttilöillä ja kukilla. Värimaailma noudattaa samaa linjaa kesät talvet. Murrettujen värien rinnalle juhlavuutta tuodaan ripauksella hopean ja messingin sävyjä lähinnä kynttilälyhdyin ja kuusenkoristein.



Keräsin tähän postaukseen muutamia herkkupaloja IKEAn ja JYSKn tulevista jouluvalikoimista. JYSKn joulu saapuu myymälöihin jo ensi viikolla, IKEAn joulu taas on nähtävissä myymälöissä 16.10 alkaen. IKEAn mallisto on saanut vaikutteita karun kauniista Islannista, sävymaailma viileän harmaa- valkoinen, maustettuna muutamilla perinteisen punaisilla yksityiskohdilla, luonnonmateriaaleilla ja vaaleanvihreällä. JYSKn mallistosta on tänäkin vuonna saatavilla jenkkiläisen kirjavia muovikoristeita värivaloineen, joihin lapset jostain syystä aina ihastuvat :) Jouluvalovalikoima on JYSKssä aina hyvä, löytyy valoja ulos ja sisälle, patteri- ja verkkovirralla. Onneksi valikoimassa on jotain meille maanläheisistä sävyistäkin pitäville, mutta tässä toivoisin kyllä JYSKltä uudistusta modernimpaan suuntaan. Se tervetullut muutos on jo näkynyt kodin sisustus- ja huonekalupuolella, mutta jouluvalikoimaan on edelleen otettu mukaan ne vilkkuvat muovikrääsät. No, ehkäpä ensi vuonna mallisto on jo paremmin skandityyliin istuva.





 JYSKn joulutyynyjä, perinteistä joulunpunaista ja havunvihreää.



Näitä IKEAn valikoimassa tänä vuonna myös harmaana löytyviä isoja paperitähtiä ostin itsekin viime vuonna. En kuitenkaan osannut laittaa niitä meille mitenkään järkevästi esille. Se, mikä näissä mainoskuvissa toimii loistavasti, ei toiminut ainakaan meillä. Ehkäpä kuitenkin yritän taas tänä vuonna sommitella isoista paperitähdistä meille jonkin asetelman roikkumaan, niin kivalta ne tässäkin kuvassa näyttävät...

 Hauska keraaminen vihreä käpyvaasi JYSKltä, perinteisiä jouluisia lumisadepalloja ja oksista kieputettu kranssi.


 Näitä JYSKn lasisia hyasinttiruukkuja odotan innolla ja niitä täytyy ehdottomasti hankkia muutama. Viime joulun alla tällaisia juuriruukkuja yritin etsiä tuloksetta, tänä vuonna tiedän mistä niitä löytää. Ja ne myydään varmasti hetkessä loppuun, joten näiden hankkimista ei kannata jättää joulukuulle!


 IKEAn tunnelmallista joulua. Ihanat rauhalliset sävyt. 

JYSKstä löytyy tänä jouluna paljon erilaisia joulun ikikasveja, valoilla ja ilman. Nämä alla olevat havupuut ovat omat suosikkini. Tai sitten hakee IKEAn tapaan maljakkoon aidon männynoksan ja ripustaa siihen punalakkisia pikkutonttuja :)



Meillä on jo muuten ekat joulutortut leivottu kuukausi sitten ja eilen kauppareissulla katselin sillä silmällä tämän vuoden uutuusglögejä. Ne jäivät toistaiseksi kauppaan, mutta luulenpa että ensi viikon rankkasateita meillä katsellaan viltin alla kuumaa glögiä siemaillen :)

 
* Postauksen kaikki kuvat IKEA ja JYSK
 

27.9.2017

Unohda huvipuistot, vie lapsesi metsään





Koska viimeksi kävit metsässä? Metsään lähteminen ei vaadi ihmeitä. No ehkä kumpparit ja mukavat ulkoiluvaatteet. Tärkeintä on vain lähteä. Metsässä mieli rauhoittuu, aistit terävöityvät, hengitys syvenee ja hartiat laskevat. Metsästä löytyy aitoja luonnon ihmeitä, joita ei tekniikan avulla luoda.

 Lapsi, joka osaa asentaa padilleen pelit ja vehkeet ilman aikuisten apua, ei ehkä ikinä ole nähnyt oikeaa koppakuoriaista, poiminut omin käsin mustikoita, silitellyt auringon lämmittämää sammalta.




 Rakastuin metsään jo lapsena. Vanhempamme veivät minua ja veljeäni metsäretkille usein ja paras leikkipaikkanikin lapsuudessa oli lähimetsä. Olisin voinut viettää siellä aikaa tuntikausia! Joskus otimme metsäretkille mukaan eväät, toisinaan pysähdyimme johonkin uuteen metsään ihan ex tempore. Nämä retket muistan omasta lapsuudestani paremmin kuin mitkään huvipuistoreissut ja ulkomaanmatkat- niin kivoja kuin nekin olivat. En muista ikinä pelänneeni metsässä. Päinvastoin, oloni on siellä aina ollut levollinen ja rauhallinen, onnellinen.


 Aikuistuttuani vieraannuin hetkeksi metsästä. Pikkukylän tytölle oli ihmeellistä muuttaa omilleen isoon kaupunkiin ja kuvittelinkin hetken neonvalojen loisteen ja kaupungin sykkeen olevan parasta maailmassa. Minulla on kuitenkin tapana ahdistua liiallisten ärsykkeiden keskellä. Stressaan paljon, muidenkin puolesta. Minusta tulee yliaktiivinen ahdistunut hermokimppu, jonka pinna palaa sekunnissa. 

Samaa olen huomannut lapsissani, liialliset ärsykkeet stressaavat heitäkin ja tuloksena on kiukuttelevat ylivilkaat ipanat. Metsässä nuo kaksi ovat kuitenkin toistensa ylimmät ystävät. Käsi kädessä kiivetään esteiden yli ja yhdessä jaetaan metsän ihmetyksen aiheet ja syödään sulassa sovussa eväät.




 Viimeistään tultuani äidiksi kahdeksan vuotta sitten, löysin uudestaan metsään. Muistan kuinka vaikeina ensimmäisinä vuosina koliikkivauvan ja maitoallergialapsen kaikkensa antaneena äitinä huomasin hakeutuvani omaa aikaa saatuani metsään. Istuin kivellä ja joskus itkin. Se kuitenkin helpotti, siellä ei kenelläkään ollut minua kohtaan mitään vaatimuksia eikä odotuksia. Metsä lohdutti vain olemalla siinä ympärillä. Antoi voimaa. Sinne menin myös lapsen kanssa, ensin vauva kantorepussa ja kun kävely sujui, metsässä kuljettiin yhdessä. Enää ei itketty :)


 En koe olevani mikään erähenkinen ihminen, minäkin saan inhonväristyksiä hämähäkeistä. Olen kuitenkin yrittänyt myös lapseni opettaa siihen, että me olemme metsässä vieraina. Aina tervetulleita, mutta kuitenkin metsän eläinten ja hyönteisten kotona. Olemme nähneet monesti muunmuassa käärmeitä, niiden osuttua kohdalle käännytään vain suosiolla eri polulle.



 Ollaan opeteltu mitä metsästä saa kerätä ja mihin ei kannata koskea. Ihmetelty, haisteltu ja maisteltu.


Nyt metsissä on luonto kaikkein kauneimmillaan! Ei tarvitse lähteä Lappiin asti kokeakseen metsän väriloistoa, se lähimetsä riittää. Pakatkaa reppuun pienet eväät, pukekaa lämmintä päälle kumpparit jalkaan. Mukaan voi ottaa korin, sillä sieniä ja marjoja on metsissä nyt yllin kyllin.




 Vaikka metsässä ei olisi käynyt sitten lapsuuden, sinne on tervetullut koska vain. Muistetaan pitää metsistämme huolta, kaikki mitä sinne viedään, tuodaan myös pois. Roskat kuuluvat roskikseen, eivät metsään. Ne lapsuuden parhaat muistot syntyvät yhdessä tekemisestä. Niitä muistoja ei rahalla osteta. Ei huolta vaikkei tänä vuonna(kaan) budjetti veny Thaimaan matkaan, tai kesällä ei ollutkaan varaa huvipuistoreissuun. Parhaat hoodit löytyy yleensä ihan läheltä.