Hunting for Hunters!

 No niin, nyt on sitten saappaat tilattu ja tällä kertaa ihan oikeasti SAAPPAAT ;) Täytin vuosia viime viikolla ja mieheni tiedustellessa lahjatoivetta pyysin avustusta saapashankintaan. Kuinka romanttista :D Päädyinkin sitten pitkällisen pohdinnan ja googlettelun jälkeen Hunterin saappaisiin, jotka ovat yhtäaikaa tyylikkäät kuin laadukkaatkin. Kuinka moni muu saapasmerkki on tehnyt yhteistyötä mm. Jimmy Choon kanssa...? Nämä krokotiilikuosiset JC:t menevät kyllä lennokkaasti yli oman budjettini, mutta ovathan ne nyt kumisaappaiksi aivan mielettömät ;)

kuva täältä  ja täältä

Eri mallien välillä mietin tovin, ottaisinko naiselliset kiiltäväpintaiset salmiakkitikkauksin viimeistellyt Regent Sandhurst Savoyt vai sittenkin hiukan rouheammat ja rennommat Original Tall:t. Lopulta päädyin klikkaamaan ostoskoriini mustat Adjustable Original Glossyt, näiden varren korkeus on sama 41cm kuin Original Tall- mallissakin, ostopäätökseeni näiden kahden mallin välillä vaikutti vain hinta. Nämä säädettävät olivat omassa koossani hiukan edullisemmat ja tykkäsin myös että solkitamppi asettuu kengän takaosaan sivun sijaan (ylin kuvakollaasi).

Glossy- pintaan päädyin- en niinkään ulkonäöllisistä syistä-, vaan yksinkertaisesti siksi, että Hunterin luonnonkumisille saappaille tyypillistä harmaantumista esiintyy epätodennäköisemmin näissä kiiltäväpintaisissa. Bufferin ja hoitosuihkeen klikkasin silti vielä varmuuden vuoksi tilaukseen mukaan, jotta saan pidettyä saappaani nätteinä pitkään! 

Country Attire- verkkokauppa oli itselleni entuudestaan tuntematon, olin kyllä lukenut monen sieltä omat Hunterinsa tilanneen. Kaupat sujuivatkin helposti ja yksinkertaisesti, ilman toimituskuluja ja sainpa tilauksestani vielä 10% alennustakin koodilla FRESH10. Uskallan siis suositella! :) Nyt vain saappaita odottelemaan ja sitten saakin kurakelit tulla!

Jenni

Good hair day!

Sain jokin aika sitten Buzzadorilta kutsun kampanjaan, jossa kokeillaan Pantenen uutta Pro-V Youth protect 7- hiustenhoitosarjaa. Itselleni sain käyttöön sampoon, hoitoaineen ja hoitoöljyn sekä kavereille jaettavaksi muutaman hoitoöljypullon. Hetki testailuun oli mitä otollisin, viimeksi olen kampaajalla käynyt toukokuun alussa (!) ja siinä välissä oli vielä hiuksia korventanut hellekesä. Viimeksi kampaajalla käydessäni hiuksiini tehtiin liukuvärjäys, johon olen ollut tosi tykästynyt. Värinpoisto luonnollisesti rasitti hiusten latvustoa ja olenkin opetellut erilaisten hiuksiin jätettävien hoitotuotteiden käyttäjäksi. Hiuslaatuni ollessa todella ohut ja helposti päätä pitkin menevä, olen tosi tarkka siitä millaisia hoitotuotteita voin hiuksiini jättää. Useat hyvämaineisetkin aineet olen joutunut heivaamaan niiden tehdessä hiukseni likaisen, rasvaisen tai takkuisen näköisiksi. Tähän asti olenkin harvat suosikkini löytänyt kampaamosarjoilta, enkä tämän testin todellakaan uskonut kelkkaani kääntävän.

Nyt kuitenkin pääsi käymään niin, että vahvasta epäilyksestäni huolimatta olin täysin myyty näihin purkkeihin heti ekasta käyttökerrasta lähtien! Sampoo pesi hiukset täysin puhtaiksi kuivattamatta, hoitoaine hoiti hiukset hetkessä super-sileiksi. Hoitoöljyyn olen kuitenkin kaikkein ihastunein. Olen lotrannut tätä ihanan tuoksuista, kevyttä mutta uskomattoman tehokkaasti hiuksia silottavaa öljyseerumia hiusteni pituuksiin ja latvoihin nyt joka pesun jälkeen ja myönnettävä se on; hiukseni eivät aikoihin ole olleet näin hyvässä kunnossa. Jos nyt jotain negatiivista näistä tuotteista täytyy hakemalla hakea, niin ulkonäön perusteella en edelleenkään Pantenen tuotteisiin kaupan hyllyllä tarttuisi. Siksikin tämä testausmahdollisuus oli niin loistava, muuten en tuskin koskaan olisi näihin mahtavuuksiin tutustunut. 

Latvojen tasauksella ei siis muista kesistä poiketen enää olekaan tulipalokiire, mutta mites toi neljässä kuukaudessa syntynyt four-color-vaakaraidoitus...? Ensin viitisen senttiä maantienharmaata juurikasvua, sitten kymmenisen senttiä vanhaa haalistunutta tyviväriä, vähän jotain liian lämpimän sävyistä keskiruskeaa ja oranssiin taittavat latvat? Eikä unohdeta niitä itsepäisesti ohimoilta esiin tunkevia harmaita hiuksia, jotka eivät vieläkään ole kadonneet minnekään vaikka eilen täytin taas kerran 23 vuotta, jo kymmenennen kerran :D Ehkä mun vaan täytyy marssia kampaajan tuoliin. Mutta nyt mun sentti latvoista voi oikeasti olla sentti latvoista :D Aikamoista.

Jos muuten haluat itsekin päästä mukaan kokeilemaan ensimmäisten joukossa uusia kivoja tuotteita ja kertomaan niistä rehellisen mielipiteesi, suosittelen liittymistä ilmaiseen Buzzadoriin! Rekrytoijaksi voit nimetä vaikka minut, Mandikirpun. Kiitän! :)

Jenni

Lipaston käsittely Osmo Colorin puuvahalla

Muistatteko tämän meidän aulassa olevan mustan lipaston? Se koki aikamoisen muodonmuutoksen ennen paikoilleen pääsyä. Ennen- kuvana löytyy ainoastaan kännykällä otettu kuva mökiltä, jossa tämä kaunokainen nökötti aika unohdettuna kamarin nurkassa (kuva blogin facebook-sivulla). Vanhempani olivat aikeissa jo luopua tästä ja minä yhtäaikaa etsin meille tuunattavaksi vanhaa lipastoa aulatilaan. Niin sai tämä suvussani vuosikymmenet kulkenut lipasto uuden elämän! Lipasto oli saanut ylleen aikojen saatossa punertavan sävyiseksi muuttuneen paksun lohkeilevan lakkakerroksen, ylälaatikostojen lukolliset vetimet olivat vuosia sitten hajonneet ja alalaatikostojen nupit korvattu niinikään uusilla puisilla nupeilla. 

Halusin lähteä hakemaan lipastolle sen alkuperäistä ilmettä vaihtamalla ylälaatikostoihin metalliset vetimet ja alalaatikoihin sirommat, 40-luvulle tyypilliset nupit. Aloitin hiomalla lakkapinnan pois koko lipastosta ja pyyhkimällä kaikki pölyt pois. Mustaksi käsittelyn tein Charin upeasta kaapista tutulla Osmo Colorin Deko-puuvahalla, sävyllä Noki. Käsittely oli äärettömän helppoa, paljon maalaamistakin helpompaa. Puuvaha oli myös todella riittoisaa, pieni määrä riitti koko lipaston käsittelyyn! Ei pelkoa laikullisesta tai raidallisesta lopputuloksesta. 

Lipaston kuivuttua kiinnitettiin etulevyihin vintage-kampauspöydästä löytyneet metallivetimet ja nupeiksi ostin Ikeasta pienet mustat Ulvsbo-metallinupit. Sopivat mielestäni lipastoon tosi kivasti, vaikka eivät vanhoja olekaan. 

Toisen kuvassa näkyvän tuunauskohteen, vanhan wieniläistuolin mustaksi käsittelyn sen sijaan tein -olosuhteiden pakosta lähinnä- kalustemaalilla. Mieluummin olisin tähänkin käyttänyt puuvahaa, niin paljon sillä käsittelystä tykkäsin, mutta kuten kaikki varmasti tietävätkin, vaha ei tartu lakkapinnan päälle. Näissä tuoleissakin (meillä on näitä siis kaksin kappalein, kun kerran parilla eurolla sai, heh!) oli pinnoitteena todella paksu kerros lohkeilevaa lakkaa, jota oli täysi mahdottomuus saada täydellisesti hiottua pois jokaisesta kaaresta ja kolosesta. Kalustemaali taasen tarttui mukisematta myös niihin kohtiin, joihin lakkaa oli jäänyt. Onneksi Tikkurilan Helmi- kalustemaalia saa nykyään myös himmeänä!

Voin siis todella suositella puuvahan käyttöä! Tosi helppoa ja hauskaa :) Vanhasta kalusteesta tuli kuin uusi. Tai no, parempi, onhan tällä takanaan historiaa ja luonnetta huomattavasti Ikean kalusteita enemmän ;)

Jenni

Syksyn lastenvaatehankintoja

Näin elokuussa koulujen ja päiväkotien jälleen alkaessa useat vaateliikkeet houkuttelevat erilaisten alennusten ja tarjousten voimalla päivittämään lasten vaatekaappia. Kutsu kuului, minä tottelin ;) Kävin läpi molempien lasten vaatekaapit, pienet vaatteet kirppiskasaan, hellevaatteet taaemmaksi (ei vielä varastoon, kesä ethän jätä meitä vielä?) ja inventaario vaatetarpeista. Ensimmäisenä suuntasimme Lindexille. Siellä tarjouksena on edelleen voimassa oleva kamppis, jossa 40; lastenvaateostoksesta saa 10; alennuksen. Sisulle hankin bodyn, paidan, collegen ja muutamat housut. Mandi sai farkkumekon, pari tunikamekkoa, toppaliivin ja legginsit. Olen Lindexin lastenvaatteisiin ollut tosi tyytyväinen, kuosit ovat iloisia ja vaatteissa on lähes kaikissa jokin kiva juttu tai yksityiskohta. Värit ja kuosit ovat kivasti kestäneet, ainakin sen minkä aikaa lastenvaatteet nyt päälle mahtuvat :) Toppaliivin alla on kuvassa Mandin synttärilahjaksi saama Creamien kaunis neuletakki, joka sattuikin olemaan tismalleen samaa sävyä kuin toppaliivin hupun vuori! Näitä tulee varmasti käytettyä yhdessä.

 H&M taas tarjoaa koko valikoimasta -10% 24.8 asti. Sieltä päivitin lähinnä ulkoiluvaatepuolta. Sisulle tilaukseen lähtivät toppatöppöset ja toppatumput, 9.99; pakettitarjous tvillipöksyistä ja bodysta sekä lämpöinen pileehaalari paukkupakkasilla ulkohaalarin alle puettavaksi ja viileällä sellaisenaan vaunulenkeille. Mandille niin ikään topparukkaset, hattu, kauluri ja lämmin pileetakki. Tuota tyttöjen pileetakkia sai myös suloisen mintunvihreänä, mutta uskoisin vaaleanpunaisen olevan meillä kuitenkin vielä "se" juttu. Suosin talvikäytössä huputtomia alustakkeja, sillä ne on helppo pukea toppahaalareiden ja toppatakkien alle. Huput jäävät usein suotta ahdistamaan kaulaa, kun päälle on vielä puettava niin kauluri kuin usein kypärämyssykin.

Kuumeisesti tässä yritän miettiä mitä meiltä tulevasta kaudesta vielä oikeasti puuttuu, jotta osaisin tehdä tarvittavat täydennykset näiden tarjousten aikaan. Mandille löytyy välikausivaatteet, samoin Sisulle. Mandilta puuttuu toppahaalari, samoin mahdollisesti Sisulta (mikäli jemmassa oleva 86cm Ticket on liian suuri, kuten se Ticketin koot tuntien varmasti on). Jalkinepuoli on Mandilla reilassa, Sisun jalkinepuolen tarvetta on vielä hiukan hankala hahmottaa, kun poikanen ei toistaiseksi kävele ;) Onko tarvetta esim. kumppareille Sisun kohdalla tai kurahousuille? Paha sanoa tässä vaiheessa. Sisulle hankimme jo alkukesästä alesta Reiman tummanharmaan haalarin ja Silverjunglen kirkkaankeltaisen pipon, ihana väripari :) Mikäli tähän kumppareita hankkisin, ne olisivat varmaan myös kirkkaankeltaiset!

Tänään ei paljon ulkovaatteille ollut käyttöä, lapsiin on iskenyt alkusyksyn eka flunssa ja varsinkin Sisu on tosi räkäinen ja selvästi kipeä. Eikä kurjaa oloa ainakaan helpota se, että tänään puhkesi pikkuisen eka hammas ja toinen on tulossa varmasti ihan parin päivän sisään! Kauan niitä hampaita on sitten odoteltukin, mutta pitääkö kaiken harmitusta aiheuttavan nyt osua samaan syssyyn?! Huoh, toivottavasti huomenna olisi jo parempi päivä.Onneksi edellisillan Hippokisat vielä ehdittiin vetää jotakuinkin terveinä! Kuvasaldoa kisafiiliksistä löytyy Instagramista ;) Leppoisaa iltaa,

Jenni

Blackened

Vaalean ja valkoisen rakastaja on ihastunut m u s t a a n. Se tuo kontrastia ja syvyyttä, saa valkoisen näyttämään valkoisemmalta ja luo mitä tehokkaimman taustan kaikelle mitä haluankaan korostaa. Valkoisten kalusteiden ja valkoisten seinäpintojen rinnalle on viimeaikoina tullut paljonkin mustaa. Tosin vain ripauksina. Mustavalkoisia astioita, isoa liitutaulua, taulukehyksiä, lipasto, wieniläistuoli... Valkoinen, musta ja pari muuta luonnollista sävyä. Siinä se. Enempää värejä en kaipaisi! Tai no, pieni bling-bling ei liene koskaan pahasta ;) Sama pätee vaatekaappiini, joka näyttää päivä päivältä mustavalkoisemmalta. Vaikka vaatteissa suosinkin nykyisin mahdollismman yksinkertaisia juttuja, koruissa saa kimaltaa. Uusimmat suosikit, ensimmäisessä kuvassa näkyvät korvakorut sain äitienpäivälahjaksi <3

Jenni

Bikersaappaat alehintaan!

Okei, mä lupaan ja vannon että tämä on hetkeen ehdottomasti viimeinen kenkäpostaus!! Mutta tätä ilouutista en vain voi olla jakamatta. Tein nimittäin Elloksen alesta ihan huippulöydön, biker- tyyliset 100% nahkaa olevat saappaat alle kuudellakympillä! Juuri tällaisia hain koko viime syksyn ja kevään, törmäsin vain "ihan kivoihin"- yksilöihin, jotka olivat joko hurjan hintaisia tai keinonahkaisia. Näistä tulee takuulla syksyn ja talven luottokengät <3 Normaalihinta saappaissa on 149; ja nyt siis 60% alessa. Kokojakin löytyy vielä 36-41 välillä. Tässä on laadukkaat ja näyttävät bikersaappaat tosi kivaan hintaan, suosittelen! :)

* Ellos shoes nahkasaappaat 59.60;  (149;)

Testailin näitä farkkujen kanssa ja voi että! Nyt voisin sanoa että syksyssä on jotain kivaa mitä odottaa ;) Nämä aion ilmojen viilettyä yhdistää kapeisiin pillifarkkuihin, rentoon neulepaitaan, lyhyeen nahkatakkiin ja kietoa vielä kaulaan pehmoisen suuren huivin :)

Jenni

* postaus sisältää mainoslinkin.

Shoe love is true love

 

Jopas on kenkäpainottaista ollut meikäläisen bloggailu viimeaikoina! Mun taannoinen kumisaapasepisodi ei suinkaan ollut siis ainoa harha-askel tällä jalkineosastolla. Samaisesta loppuunmyynnistä ostin ihanat konjakinväriset, kullansävyisin niitein koristellut sandaalit. Nämä on helppo yhdistää asuun kuin asuun: juhlistavat farkut- teepaita- combon ja tuovat rentoa twistiä fiinimpään ilta-asuun. Bikinien seuraksi rannalle, maksimekon kaveriksi kaupungille. Rakkautta <3 Toivon meille pitkää yhteistä elämää.

Loppuikohan nämä kenkäpostaukset nyt hetkeksi tähän...? Tosin olisi mulla vielä yhdet syksyksi hankitut tuolla odottelemassa! Ja ei, nekään EI ole ne kumpparit jotka ihan oikeasti tarvitsisin.. ;)

Jenni

Free 5.0

Kesäkuussa tässä hoodeilla järjestettiin taas eräänlaiset juoksiaiset maratooneineen, puolikkaineen, kymppeineen ja niin edelleen. Omilla jaloillani sinne oli tänäkin vuonna turha lähteä itseään rikkomaan, mutta lähdin kuitenkin katsastamaan jäähallin Intersportin järjestämän kisamyymälän ystävieni ilmoittautuessa puolikkaalle. Ystävälläni oli hankintalistalla uudet ihanan riemunkirjavat Nike Free- juoksukengät ja niitä sitten jäin itsekin sovittelemaan. Istuivat jalkaan kuin hansikas, tuntuivat todella kevyiltä ja no, aika paljon paremmilta kuin mun kymmenen vuoden takaiset Niket :) Olin jo valinnut laatikoiden joukosta itselleni sopivan parin mustia kenkiä kun ystäväni kasvavan ahdistuksen vallassa etsi omaan pienempään jalkaansa sopivaa paria värikkäiden kenkien joukosta. Näiden kenkien kuulemma täytyy olla värikkäät, miksi niitä muuten tehtäisiin kymmenissä ihanissa väreissä! Lenkki kulkee paljon paremmin värikkäillä kengillä!

Niinpä vaan minäkin löysin itseni kassalta, en tuttujen turvallisten mustien kanssa, vaan neonkorallien Niken Free 5.0 kanssa! Ja jotta väriallergiani saisi kerralla siedätystä, valitsin kompressiosäärystimiksikin neonpinkit :D Jösses sentään.

Todella vähän näitä on ikävä kyllä tullut ulkoilutettua, täytyisi oikeasti reipastua ja illalla vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja painua lenkille lasten mentyä nukkumaan, vaikka itseä kuinka väsyttäisi. Ei se takuulla ole syksyn pimeinä iltoina ainakaan yhtään tämän helpompaa...  miten se ovesta ulos meneminen voikin joskus olla niin vaikeaa? Ehkä siksi, että edellisen lenkin jäljiltä polvitaipeessani on edelleen kipeä Bakerin kysta :/

Jenni

Jämälaudasta leikkuulauta

 Löysin tuossa aikoja sitten terassiltamme jämälautojen joukosta pätkän paksuhkoa lautaa. Piirsin lautaan pari malliviivaa ja näytin miehelle kuvaa Ferm Living:n kauniista ja kalliista leikkuulaudasta. Saha laulamaan, hiomapaperi käteen ja siinä se on.

 Wanna- be - Ferm.

Koska halusin leikkuulaudan puhtaasti somisteeksi keittiöömme, ei lautaa käsitelty millään tavoin. Leikkuulautana tämä ei siis toimisi, toisin kuin alkuperäinen öljytystä tammesta valmistettu. Mutta kuka muutenkaan raaskii leikata mitään viidenkymmenenseitsemän euron leikkuulaudalla, kysynpä vaan? :)

Jenni

Uudet kumpparit

 Niin. Mä tarvitsin uudet kumisaappaat.

Mulla ei ole mitään sanottavaa puolustuksekseni. Paitsi että alkaahan nää sentään samalla kirjaimella! Ja mulla oli pari viikkoa sitten Kappahlista alennusmyynnistä muutamalla eurolla löytynyt iltalaukku jo valmiina odottamassa. Näähän on ihan mach made in heaven <3

Syksyn sadekelit, mustikkametsä ja hiekkalaatikko, bring it on! Mä olen valmis.

Ps. Kaunokaiset löytyivät Spirit Storen loppuunmyynnistä kauppakeskus Willasta, alle kolmella kympillä. Olisi ollut suorastaan rikollista jättää nämä kauppaan, eikö? ;)

Jenni

Kuumaa synttärihuumaa

 Viime sunnuntaina juhlittiin tyttömme viisi vuotissynttäreitä. Uskomatonta, että hän on jo viisi vuotta! Yhtä aikaa niin iso ja omatoiminen ja silti vielä niin pieni. Ja pienenä hänen toivoisinkin vielä pysyvän pitkän aikaa. Lahjatoiveena oli nukelle polkupyörään liitettävä turvaistuin ja kakkutoiveena Hello Kitty. Molemmat toteutuivat ja aika paljon ylikin :)

Kakussa oli sisällä vadelma- valkosuklaatäyte ja kuorrutin sen sokerimassalla. Hello Kittyn tein myös sokerimassasta, viikset, nenä ja silmät ovat Kick- patukkaa. Kakun kanssa meinasi käydä kehnosti, sillä aloin toteuttamaan elämäni ensimmäistä sokerimassakakkua kymmenen aikaan juhlia edeltävänä iltana kun olimme saaneet vihdoin lapset nukkumaan. Olin juuri saanut kakun päälle tulevan suuren sokerimassapalan kaulittua kun tajusin että kakun ja massan välissä pitää olla kerros kermavaahtoa! Sokerimassahan kuivuu aika nopsaan, joten äkkinäisinä vaihtoehtoina oli herättää lapset käynnistämällä sähkövatkain, uhraamalla valtava sokerimassapäällyste tai luovimalla jokin muu ratkaisu. Päädyin levittämään kakun ja massan väliin mansikkahilloa, painajainen ohitettu :) Hillo näkyi massan alla tummana se luultavasti laittoi kakkua hikoilemaan kermavaahtoa enemmän, mutta pääasia että kakku maistui hyvältä!

Suolaisina tarjottavina pöydässä oli kinkku- fetapiirakka ja ranskalainen tomaattipiiras (resepti löytyy täältä), sekä varsinkin lasten suuhun sopivia nostalgisia lihapulla- nakki- juusto- coktailpaloja. Makeina tarjottavina kakun lisäksi meheviä mokkapaloja ja helteisen juhlapäivän hitti- jätskibaari :) Baarista sai tulla niin lapset kuin aikuiset tilaamaan pikareihin kootun jätskiannoksen. Ihanat jäätelöpikarit löytyivät Clasulta. Suosittelen varsinkin kesäjuhliin!

 Koristelut toteutin kiinnittämällä kattolistaan silkkipaperista tehtyjä pom-pomeja ja vaaleanpunaisen itsetehdyn viirinauhan.

Onnea pikkuiselle keiju-prinsessalle! Olet rakas <3

 Kiitos kaikille mukana juhlissa olleille!

Jenni

Vienna

 Long time no see! Mitäs teille kuuluu? :)

Olen ehkä hankkinut tänä kesänä itselleni kaikkien muiden terveyshaittojen lisäksi myös pölykeuhkon. Niin paljon olen vetänyt henkeen vanhaa pois hiottua lakkaa ja puupölyä parin diy- projektin myötä. Mutta oli se sen arvoista :)

Aulaan etsiskelin Facebookin ja kirppisten kautta kivaa lipastoa, jonka voisin käsitellä mustaksi. Lopulta se löytyikin lähempää kuin uskoinkaan, meidän mökiltä. Vanhempani olivat luopumassa siellä olevasta ruskeansävyisestä, parhaat loistonsa nähneestä 40- luvun lipastosta, joka on kulkenut äitini suvussa iät ja ajat. Sen jälkeen en muuta enää osannut tähän ajatellakaan, tässä lipastossa on kauniin ulkonäön lisäksi myös tunnearvo.

Toinen uusvanha ihanuus löytyy niin ikään aulasta, vanha wieniläistuoli. Näitä meille kotiutui itseasiassa kaksin kappalein muutamalla eurolla, toinen vielä etsii paikkaansa. Molemmista tuoleista hioin pois vanhan maalin ja lakkakerrokset ja maalasin kalustemaalilla mustiksi. Pääsin samalla kokeilemaan vihdoin uutta Tikkurilan Helmi- kalustemaalia, jota saa nykyään myös kauniin himmeänä. Loistava maali! 

Tältä aula näyttää nykyään. Vielä pohdin nostaisinko lipaston päällä nojallaan olevan taulun kuitenkin seinälle? Varsinkin tästä kuvasta huomaa, että aula näyttää eripariselta. Massiivinen Ornament- peili ja RTV:n lyhty ovat molemmat niin suuria ja näyttäviä, että niiden vieressä kaikki näyttää pieneltä. Ylempänä taulu voisi tasapainottaa tilaa. Mitä olette mieltä? Vai pitäisikö tauluja olla jopa useampi tällä lipaston puoleisella seinäparilla tai taulun olla kooltaan suurempi? Hiukan himottaisi myös maalata tuo vanha Laasti- maalisävy piiloon, mutta mies repii peliverkkarinsa jos ehdotan :D

Jenni