25.11.2014

Svetlana Rönkkö kävi Lidlissä












Harasoo! Facebookin kautta blogia seuraavat tietävätkin jo eilisestä Lidlin reissusta ;) Tässä vähän taustaa ärsytystä herättäneestä habituksesta, joka siis ylitti erään vanhemman herrasmiehen sietorajan! Teille, jotka eivät Facebookia seuraa, eilinen päivitys kuului siis näin:

Tänään Lidlissä kuultua;
"Eiks noi ryssät ymmärrä pysyä Venäjällä?"
Ja tämä retorinen kysymys koski siis minua ja oli esitetty suomalaisen herrasmiehen toimesta mätsäävässä tuulipuvussa vieressä taapertavalle daamille. Valistin siinä sitten lapsiani kuuluvasti ja selkeästi Suomen kielellä että juntit tunnistaa hajusta ja tyylitajusta! Ehkä vahan tuhmaa, en tiedä ;)

Eilen siis lapsieni kanssa kaupassa käydessäni onnistuin ihan vain ulkoisella olemuksellani ärsyttämään erästä ihmistä noin paljon. Kipakka vastaukseni tuli suustani hetken mielijohteesta, sillä onhan nuo hetket nyt vaan niin sydäntä lämmittäviä. Kun pääset oikein olan takaa verbaalisella avokämmenenellä ohjeistamaan moukkamaisesti käyttäytyvää ihmistä. Sen jäljiltä tuulipukupariskunnan naamojen värikin mätsäsi yhteen, olivat (noloudesta? nöyryytyksestä?) yhtä punaisia molemmat. 

Kerta ei kuitenkaan ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kun minua luullaan venäläiseksi, eikä sitä todellakaan tuoda esille positiivisessa mielessä. Tätä edellinen kerta oli muutama vuosi sitten Lappeenrantalaisella huoltoasemalla, jonne olimme pysähtyneet kotimatkalla. Odottelin tyttömme kanssa miestäni vessasta ja ohitsemme kulki suomalaisäiti tyttärensä kanssa. "Vahdi laukkuas, tossa on venäläisiä." Hetken ympärille katseltuani tajusin olevani siinä kaksin lapseni kanssa, joten ei ollut epäilystä ketä hän tarkoitti. Ironista, että ainakin vielä tuohon aikaan juuri niillä pelätyillä venäläisillä oli rahaa niin paljon, ettei heidän tarvitsisi varastaa kenenkään laukusta yhtään mitään...





Luulen että kaikki sai alkunsa tuosta yli kymmenen vuotta vanhasta takista. Se ei jostakin syystä kuulu omiinkaan suosikkeihini, mutta eilen kuitenkin kaikkien talvitakkien ollessa varastossa, päätin kaivaa sen "en tiedä mitä näille tekisin"- vaatteiden kasasta ja laittaa kauppareissulle päälleni. Takki on joskus ajat sitten ostettu Tukholman H&M:stä ja olen sitä pitänyt vain muutamia kertoja. Se on ihanan lämmin ja pehmeä, mutta sen pallomainen ja pörröinen muoto ei imartele kenenkään vartaloa. Sen auliisti myönnän. Jostakin syystä en kuitenkaan ole siitä halunnut luopua, vaan aina olen sen kirppiskasasta viime hetkellä napannut pois. Jos vielä sittenkin joskus... En kuitenkaan arvannut että se päälläni saan ajettua jonkun suorastaan raivon partaalle maitokauppareissullani.






 Episodi ei jättänyt mitään traumoja, eikä edes suututtanut, lähinnä ärsytti ja huvitti. Onneksi lapseni eivät äijän puheita kuulleet eivätkä varmaan edes olisi ymmärtäneet, olisi ollut vaikea selittää viisivuotiaalle mikä on "ryssä" ja mikseivät he joidenkin milelestä saisi käydä täällä kaupassa. 

Tajusin kuitenkin, että tuon tuulipukupariskunnan tuomitseminen olisi minulta tekopyhää. Enhän voi tietää mitä kokemuksia heillä on venäläisistä, varmasti jotain huonoja. Myönnän itsekin pitäväni laukustani tiukemmin kiinni kaupassa, jos viereeni pelmahtaa romaniseurue. Tunnen turvattomuutta alikulkutunnelissa maahanmuuttajajengin välistä kulkiessani. Nämä tunteet pohjautuvat omiin huonoihin kokemuksiin. Ystäviäni on raiskattu ja pahoinpidelty maahanmuuttaneiden somalien toimesta, työpaikaltani on varastettu tavaraa röyhkeästi nenämme edestä mustalaisten toimesta. Yksi tai kaksi mätää omenaa pilaa koko sadon, niinhän sitä sanotaan. Mieleeni ei kuitenkaan tulisi kovaan ääneen tuoda julki negatiivista kantaani näihin ihmisryhmiin. Ystäväpiiriini kuuluu maahanmuuttajia ja syntyperäisiä romaneja. Näiden ihmisten seurassa kuitenkin tunnen oloni turvalliseksi ja uskoisin heidän käsiinsä huolehdittavaksi tarpeen mukaan omaisuuteni tai vaikka lapseni. Ilman epäilyksen häivääkään. Mutta minä tunnenkin heidät. Heidän taustallaan ei ole minulle merkitystä, ei positiivisessa eikä negatiivisessa mielessä, kuten ei omalla taustallanikaan heille. Tämä minut lokeroinut mies ei minua tunne.




Mitä tästä nyt sitten opin, mikä oli se kuuluisa punainen lanka tässä postauksessa? Ei mikään! Takki pääsee luultavasti edelleen silloin tällöin päälleni herättämään pahennusta. En ole itsekään sitä mieltä että kaikki ihmiset ovat hyviä ja rehellisiä, oli heidän syntyperänsä sitten mikä tahansa. Onko siis pienempi paha olla salaa vähän rasisti kuin täysin avoimesti ja kovaan ääneen? Minun mielestä kyllä. Ehkä tällä jutulla peräänkuuluttaisin yleisiä käytöstapoja. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta jonkunlaiset tavat muita ihmisiä kohtaan pitäisi olla. Ei mulla muuta. Peace, love & rock'n roll! 




Ehka vahan tuhma

- Jenni

22 kommenttia:

  1. Oo mikä kirjoitus! ♥ Kylläpä se vaan jonkun "ryhmän" huono ensivaikutus tuppaa jäädä mieleen... Kovasti olen kyllä siitä opetellut pois ja opastanut muitakin siltä tieltä pois. Ootpa mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Niinhän se jää, ja se leimaakin sitten kyseisen ihmisryhmän kaikki edustajat vaikka se onkin todella väärin.
      Itsekin olin kaikkiin positiivisesti suhtautuva suvaitseva ihminen kunnes eräs pahoinpitelytapaus osui turhan lähelle. Siitä lähtien minussakin on asunut pieni rasisti joka suhtautuu tietyn ihmisryhmän miespuolisiin hyvin ennakkoluuloisesti.

      Poista
  2. Mahtava postaus! Näitä arjen sattumuksia on hauska lukea, vaikka välillä saattakin harmittaa/suututtaa/nolottaa tms. Moukkia on joka lähtöön, eihän tuollaiselle voi kuin hymähdellä... ;) Sitä vaan toivoisi vastaavanlaisissa tilanteissa, että osaisi sanoa jotain sopivan nasevaa vastaan niinkuin sinä onnistuit tekemään. Hieno vastaveto! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :D
      Kyllä meitä on moneen junaan ja osa jää vielä asemallekin ;)

      Poista
  3. Tjodella hjienosti ja osuvasti kjirjoitettu, daa daa!

    VastaaPoista
  4. Puolet tän maan naisista menee sit nykyään varmaan "ryssistä", kun noi karvasysteemit on taas pinnalla. ;) Aikamoista käytöstä aikuisilta ihmisiltä, mä olen kans samoilla linjoilla sen kanssa, että ajatella saa, mutta suu on hyvä osata pitää kiinni oikeissa paikoissa, hehee... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Jotkut ihmiset vaan on niin rajoittuneita ;)
      Tuulipuku päällä vois hyvin sulautua massaan! :D

      Poista
  5. Höhö, yks suomalainen junttipariskunta kans bongas mut venäläiseks San Fransiscon lentokentällä.. On kuulemma niin kauheen epämukavan näköstä,että jos on siististi pukeutunut lentokentällä. Pariskunnan tunnisti jo aika kaukaa suomalaisiks;ikää 40-50v, olkihatut päässä, läpsärit jalassa,eli suomeks jossain rantarytkyissä lentokentällä menossa Suomeen keskellä talvea, omat eväät ja hirvee muiden haukkuminen käynnissä leveellä savon murteella vaikka puheiden perusteella(salakuuntelin!) asuivat Helsingissä ja olivat niin stadilaisia. Mua hävetti niitten puolesta! :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myötähäpeä ;) Onhan se nyt törkeää kun joku ihan tahallaan hyvin pukeutumalla saa olkihattu-läpsärit näyttämään homssuisilta! :D Heidän homssuinen ulkonäkö oli siis sinun syytäsi, ei suinkaan heidän, näin he varmaan asian kokivat :) Oi voi!

      Poista
  6. Hienosti näpäytetty! Kateus noissa kommenteissa taitaa pohjimmiltaan paistaa, mutta että kehtaavatkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilen vahvasti että se mies olisi kadehtinut mun tekoturkkia, mutta ymmärrän pointtisi! :D
      Luulisi puusilmänkin erottavan aidon ja tekoturkin, mikäli hän kuvitteli minun kieriskelevän rahassa ja tulevan silti kiusallani turkki niskassa Suomeen hakemaan Lidlistä tarjouksesta karjalanpaistilihat!

      Poista
  7. Ihana Jenni! ♥ Ja plääh mitä ihmisiä ollu matkassa... mutta tää postaus, niin paras ! :D

    Itse työn puolesta kuulen todella paljon tunne purkauksia ja ajattelen aina ne niin että noh nyt on hyvä kun minä olin kohteena eikä esim se vaimo siellä kotona joka olisi voinut nyrkistäkin vaikka saada... Meitä tosiaan on moneen junaan mutta toisesta sisään ja toisesta ulos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3
      Moneen junaan riittää ja paljon porukkaa jää asemallekin... ;) Joo, eihän sitä voi tietää mitä sekin äijä oli sisälleen padonnut ja päätti sitten että toi venäläinen muija täällä mun omassa lähikaupassa on muuten nyt sitten ihan viimeinen niitti. Ei se siitä kyllä yhtään hyväksyttävämpää tee, mutta onneksi kommentin kuulin minä eikä mun lapset!

      Poista
  8. Oho melkoista käytöstä! Hienosti osasit näpäyttää hiukan! :) Itse törmään monesti näihin venäläis epäilyihin sukunimeni vuoksi. Otin naimisiin mennessä mieheni sukunimen, joka ei ole ihan perinteinen suomalainen sukunimi. Usein sukunimi yhdistetään venäjälle vaikka ihan suomalaiset sukujuuret miehelläni on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoista menoa täällä kyllä! ;)
      Ihmiset tuppaavat olemaan ennakkoluuloisia jos sukunimi ei olekaan Korhonen tai Virtanen. Ollaan me siis ylpeästi erilaisia! :D

      Poista

  9. Luulenpa, ettei pelkkä karvatakki tee kenestäkään Svetlanan näköistä, siihen tarvitaan lisäksi saapikkaat ja hoikat pitkät sääret.

    Päädyin muuten tälle sivulle tämän illan uutisten vuoksi; siellä Suomessa asuva nuori venäläisnainen aloitti juttunsa sanoin "jen tiedä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tietenkään tee, johan suuri osa pääkaupunkiseudunkin naisista olisi venäläisiä kun kaikki karvasomisteet ja saapikkaat ovat in ja monella myös ne pitkät hoikat sääret :D

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi! :)