Pari pihakuvaa

Olipas viikonloppu! Miten yhteen päivään voikin mahtua sellainen tunteiden vuoristorata, täynnä naurua ja itkua. Sellaista elämä on.

Sain lauantaina juuri tuntia ennen Indiedaysin blogipäivää huonoja uutisia, mutta menin kuitenkin hoitamaan muutaman sovitun työjutun blogin puolelta ja oli ihanaa nähdä rakkaita blogikollegoita. Olo oli kuitenkin vähintään kaksijakoinen, toisaalta teki mieli ryömiä pois ihmisten ilmoilta selviämään järkytyksestä, toisaalta oli ihana saada hetkeksi ajatukset tapahtuneesta pois. Taisi muutamalla tarjotulla kuohuviinilasillisellakin olla vähän mieltä turruttava vaikutus... Nyt kuitenkin tilanne on onneksi rauhoittunut ja rakas isä pääsee tänään sairaalasta kotiin. Instan puolelle päivitin jo tunnelmia blogipäivästä, iltagaalan sattuneesta syystä jätin tänäkin vuonna väliin. Mutta odotellessa blogipäivän koostetta nyt päivän aiheeseen, ihan pihalle :)

Pihaa en ole tainnut täällä blogin puolella esitellä vielä ollenkaan ja siihen on ihan hyvä syykin: koko piha on meillä vielä työn alla. Etupihan olemme saaneet kyllä laatoitettua, mutta autokatos on vielä tekemättä samoin koko takapiha.

Mutta tässä muutama kuva talon toiselta seinustalta, jossa näkyy laatoitusta, valaisinvalinnat ja ollaan me muutama istutuskin saatu maahan.

Laataksi valitsimme vaaleanharmaan betonilaatan. Rajauskivin olemme rajanneet laatoilla katetut alueet nurmikosta ja kivikoista. Talon sivustoille ja takapihalle jätimme alkuperäisen sammaleisen kunttamaan katajineen, jota on vaan tehostettu kiviröykkiöin. Tähän talon sivun reunustalle istutimme kivikkoon kolme vuorimäntyä, jotka näyttäisivät selvinneen talvesta hengissä. Valaisimiksi talon ympärille valitsimme Massiven graafiset valaisimet, jotka valaisevat häikäisemättä lähinnä alaspäin. Ihastuttiin erityisesti näiden yksinkertaiseen designiin.

Takapihalle meillä on suunnitelmissa rakentaa pihasauna terasseineen ja lapsille leikkimökki. Rinne vaatii kolmet rappuset, aluskatteen ja kivikon, pitäisi rakentaa terassille laajennusosa, valaa istutusaltaat, rakentaa paljulle terassi ja asentaa palju. Töitä riittää siis ;)

Meistä  kumpikaan ei ole mikään hortonomi, joten pihaan valitsemme lähinnä monivuotisia ja helppohoitoisia havuja. Ja ehkä kirsikkapuun :)

Jenni

Bunny in my pocket

Huomenta! Mikä järkytys oli aamulla herätä kun ulkona sataa räntää! Masentavaa. Tässä piristeeksi pitkästä aikaa taas kosmetiikka-aiheista postausta :)

Otsikkoon viitaten, kyseessä ei siis ole mikään hassunhauskaksi muotoiltu aikuistenlelu, enkä edes itseasiassa tiedä miksi tuotteen nimi viittaa siihen että sitä taskussa kanniskeltaisiin? Pullo ei kuitenkaan ole  mitenkään taskukokoinen. Taskupupu Pocket Bunny on Korealaisen kosmetiikkamerkin Tony Molyn yksi kulttituote. Se on meikin viimeistelyyn tarkoitettu kosteuttava tuote, joka suihkaistaan hienojakoisena sumuna valmiin meikin päälle. Kosteuttaa ja freesaa meikkiä myös pitkin päivää, etenkin kuivaihoisilla. Saman merkin Cooling Eye Stick on nimensä mukaan stikkimuotoon pakattu, kosteuttava ja viilentävä silmänympärystuote. Viilentää tosi tehokkaasti (perustunee tuotteen korkeaan kosteuspitoisuuteen, sillä mitään mentoliaineosia tässä ei ainakaan ole käytetty) ja kosteuttaakin ihan ok, tosin yksinään ei ainakaan minun silmänympäryksille riitä. Mutta taivaallisen tuntuinen herättäjä väsyneille silmille! Meikin päälle en käyttäisi, suoraan puikosta ainakaan, mutta meikittömälle iholle varmasti kiva ihan pitkin päivää käytettynä freesaajana. 

Omani tilasin eBayn kautta, muutamalla eurolla. Pupu unohtuu usein kaappiin, Sisu sitä enemmän käy suihkimassa itseensä :D Toisaalta, en ole ennenkään osannut luoda tarvetta meikin viimeistelysuihkeille. Ainoa missä tilanteissa tämä lunastaa paikkansa meikkipussissani, on ne kerrat kun ihoa tulee puuteroitua liikaa. Tykkään itse enemmän sellaisesta heleämmästä ja raikkaammasta lookista, noin niinkuin ainakin teoriassa... ja pelastaahan tämä monta aamua, kun voi antaa pikkumiehelle pupupullon suihkittavaksi niin että saa itse vedettyä meikit naamaan ;)

Kivaa päivää!

Jenni

Pastellinen kevättakki

Kerroinkin muutama päivä sitten epäonnisesta kevättakin metsästyksestä. Nyt voin ilokseni kertoa että metsästys on saatu päätökseen ja täydellinen kevättakki löytynyt! Jonkinlainen kevätsekoaminen on tapahtunut, koska pastellinpinkki takki oli saatava täksi kevääksi, edellisvuosien mustan ja beigen sijaan. (Tai niin no, nehän jo kaapista löytyvät, joten... ;) ) 

Takkiin halusin myös vetoketjut, joita tässä ensin testaamassani H&M:n takissa ei ollut. Sen väri ja materiaali olivat kyllä oikein kivat, mutta nyt olen tyytyväinen että sen kuitenkin palautin, tämä on parempi. Vetoketjut tuovat takkiin ryhtiä ja vilukissa arvostaa sitä että takin saa vedettyä kiinni. Arka värikään ei pelota, sillä takin voi pestä 40* pesukoneessa. Sopii yhdistettäväksi juhlavampaan asuun, tai sitten ihan näin farkkuihin ja tennareihin!

 

* Takki täältä

Käytiin illalla nopeasti ulkona ottamassa kuvat, jottei minun tarvitse yksikseni viritellä jalustaa ja kaukolaukaisinta. Sisu leikki vieressä, eikä mennyt montaa minuuttia kun kuvan laitaan ilmestyi pipo ja terhakka nenänpää....

...ja niin se kuvaushetki oli ohi :D Ihananpia kuvia tästä pikkuisesta kyllä saa, se on pakko myöntää :) Mutta tulipahan kuvattua takki teille luonnossa eikä vain henkarissa! 

"Tässä kaikki mitä mä näistä kuvauskeikoista ajattelen. Lälläslää!!"

Mandi pääsi tänään sirkukseen ja tälle pienimmälle, joka on sirkuksen menoon ja meininkiin vielä turhan pieni, ajattelin käydä lohdutuspalkinnoksi katsomassa Prismasta kolmipyöräistä potkulautaa :) Siinä on varmaan sirkusta riittämiin!

Jenni & Sisu

* Postaus sisältää kaupallisen linkin.

Pikaiset pizzaterkut!

Hola! Koska itse usein ruokaa laittaessani googlaan oman blogini, siirrän nämä ultimatehyviksi todetut reseptit tänne varmaan talteen :) Pizzapohjan perusohje ja Tomaattikastike ovat alkujaan jostain naistenlehdestä talteen kerätty. Suosittelen- jos ei nyt joka kerta- niin ainakin joskus testaamaan itsetehtyä pizzakastiketta. Maku on aivan toista kuin purkista pohjan päälle roiskaistu tomaattimurska tai (luoja paratkoon! :D) ketsuppi. Sillä välin kun pohjataikina kohoaa liinan alla, valmistuu tomaattikastike. Aikaa tämä vie vain pilkkomisen ja soseuttamisen verran, muutoin se porisee liedellä ihan ilman sen kummempaa hämmentämistä.

~ Pizzapohja ~

• ½ l kädenlämpöistä vettä
• 1 pussi kuivahiivaa
• 1 tl sokeria
• 1 rkl suolaa
• 1 dl oliiviöljyä
• n. 12 dl durumvehnäjauhoja

Kuvassa olevassa ohjeessa neuvotaan käyttämään monitoimikonetta, mutta koska meillä ei sellaista ole, olen ohjeen toteuttanut näin:
Mittaa kulhoon vesi, kuivahiiva, sokeri, suola ja noin puolet jauhoista. Sekoita hyvin ja lisää öljy, sekä loput jauhot vähän kerrallaan koko ajan vaivaten. Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi. Voit myös siirtää taikinan kohoamaan jääkaappiin useaksi tunniksi tai vaikka yön yli.

~ Tomaattikastike pizzalle ~

• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• ½ dl oliiviöljyä
• 2 rkl tomaattipyrettä
• 1 rkl sokeria
• 1 prk (400g) säilöttyjä kokonaisia tomaatteja 
• kuivattua chiliä
• 1 tl suolaa
• mustapippuria myllystä

Kuori ja pilko sipulit. Kuullota niitä kattilassa oliiviöljyssä 3-5 min. Lisää tomaattipyree ja kuullota vielä muutama minuutti. Lisää kattilaan loput ainekset ja anna kiehua hiljalleen noin ½ tuntia- 45 minuuttia. Siirrä kattila pois liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Tarkista maku ja anna jäähtyä. Levitä pizzapohjien päälle. Jos kastiketta jää, siihen on ihana dipata vaaleaa pehmeää leipää :) Rinnalle vain lasi hyvää punkkua!

Kivaa keskiviikkoiltaa!

Jenni

Keittiössä vihertää

Moikka :)

Vaikka olenkin äärimmäisen rajoittunut värien käyttäjä, vihreästä tykkään pieninä ripauksina kukkien ja yrttien muodossa. Etenkin keittiössä tuoreet yrtit ovat kauniin näköisiä ja niistä tulee ihana tuoksu. Harmi vain, että ne eivät ole yleensä kovin pitkäikäisiä... Tämän viimeisimmän rosmariinipuskan otin pois muovipurkistaan ja siirsin Granitin betoniruukkuun. Toistaiseksi se on viihtynyt ja voi hyvin! 

Pitkästä aikaa kaivoin esille myös tuon viime kesäisen IKEAn ihanan pitkän puisen tarjottimen. Viimeksi se onkin meillä ollut esillä jouluna, jolloin kasasin sille juustotarjottimen. Metalliset sirottimet ovat OBH Nordican ja niissä on kätevästi esillä ja helposti saatavilla eniten käyttämämme perusmausteet- mustapippuri ja ruususuola. Alessin sitruspuristinta en itseasiassa ole koskaan käyttänyt mihinkään, se on vain niin kiva pitää esillä :) Nicolas Vahen oliiviöljypulloa olen silloin tällöin täyttänyt toisen merkin öljyllä, oliiviöljy säilyy tuossa paksussa läpinäkymättömässä keramiikkapullossa tosi pitkään, vaikka kyllä sitä meillä kuluukin. 

Näihin meidän muksujen suosikkisämpylöihinkin voisi öljyksi muuten vaihtaa oliiviöljyn, mutta lasten makuun se saattaa maistua liikaa. Niimpä nämä helpot sämpylät leivotaan meillä rypsiöljyyn :) Mutta vähän enemmän makua näihin saisi lisäämällä taikinaan pari desiä vahvaa juustoraastetta, vaihtamalla öljyn oliiviöljyyn ja heittämällä sekaan vielä vähän Provencalen yrttisekoitusta. Alkuperäisen sämpyläohjeen julkaisin pari vuotta sitten ja löydät sen täältä.

Reipasta viikonalkua :)

Jenni

Äidin juoksuaika

...ja iskänkin! Me nimittäin aloitettiin viikko sitten sunnuntaina kesäkuulle kestävä paikallisen urheiluseuran järjestämä juoksukoulu. Ajatus juoksukouluun osallistumisesta on ollut mielessä jo pitkään, polvivammojen takia oikean juoksutekniikan opettelu on erityisen tärkeää ja tuntui että yksin juoksin väärin. Aloitin liian kovaa, liian kovilla sykkeillä ja sain vain polveni kipeiksi. Hankin talvella vanhan Polarin tilalle uuden Suunnon sykemittarin ja siitä on helppo seurata että juoksu kulkee optimaalisella sykealueella.

Juoksu on harrastuksena niin helppo ja kiva, että haluaisin pitää siitä kiinni. Aika näyttää miten polvet kestävät. Ohjaajallamme on myöskin takana polvivammoja ja leikkauksia, joten ehkä minullakin on vielä toivoa :) Oli ainakin helpottavaa kuulla ja itsekin todeta, että oikealla juoksutekniikalla polviin kohdistuvaa kuormitusta voidaan selvästi vähentää! Kesäkuussa häämöttävä kymppi tuntuu kyllä todella kaukaiselta haaveelta, vielä mahdottomalta saavuttaa. Toisaalta hyvä, että on jokin julkinen motivaattori kehittyä, mutta toisaalta ramppikuume voi aiheuttaa vain turhia paineita rennoksi tarkoitettuun harrastukseen...

Olen tänä keväänä jo ostanut useamman parin tennareita kuin koko aikuisikänäni, mutta ehkä on vielä taivuttava hankkimaan yhdet kunnon juoksukengätkin. Nuo ylimmän kuvan Nike Roshe Onet hankin ihan puhtaasti kaupunkikäyttöön, en lenkkikengiksi. Samaan tarkoitukseen on tullut hankittua myös uudet valkoiset Air Maxit ja itse asiassa parit muutkin tennarit :)

Vinkiksi muuten kaikille muillekin tennareita hankkiville, kannattaa aina katsastaa lastenosasto! Itse ostin nuo ylemmän kuvan mustat Niket Zalandon lastenpuolelta alle kuudellakympillä ja Air Maxitkin löysin sieltä monta kymppiä edullisemmin kuin mitä saman kokoiset, samat kengät aikuisten puolelta. Noita mustia siellä ei enää tällä hetkellä ollut, mutta ihanat kaupunkikengät kevääksi olisi nämä sirot valkoisetkin Roshe Onet.

* Nike Roshe One täältä

 

Toistaiseksi ajattelin pärjätä pari vuotta vanhoilla, aika vähällä käytöllä olleilla Niken Free 5.0- juoksukengillä, mutta kiva olisi jossakin vaiheessa testata myös paremmin vaimennettuja kenkiä. Noissa Free 5.0 ei vaimennusta ole käytännössä ollenkaan ja ne sopivatkin parhaiten vapaa-ajan käyttöön tai kevyeen metsäjuoksuun, ei kovalle asfaltille. Erityisesti Asicsen Gel Nimbus- kengistä olen kuullut paljon kehuja ja nähnyt niitä monen juoksijan jalassa. Hyvin vaimennettuihin klassikoihin kuuluu myös Niken Pegasukset ja Adidaksen Boostit.

 Olisiko sulla suositella hyviä juoksukenkiä kovalla alustalla juoksevalle polvirustovaivaiselle?  :)

Tänään on lenkkien suhteen lepopäivä ja sen kunniaksi uunista tuli juuri pari pellillistä pullaa! Tietääpähän taas miksi juosta ensi viikolla, heh :) Ihanaa perjantaita!

Jenni

 

On siis kevät

On selvästi kevät, sillä väriallergikko on alkanut lämmetä väreille! Vieläpä omassa pukeutumisessa. Viime viikolla ostin vaalean persikan värisen neuleen ja mekon, ajatuksissa jo yhdistää niihin lämpimien kesäpäivien iholle tuoma rusketus, sandaalit ja valkoiset farkut. Jo kuukauden päivät olen etsinyt uutta kevättakkia, vaalean persikkaista tai vaaleanpunaista, o- kauluksellista laatikkomaista kangastakkia. Sellaista takkia on useaan otteeseen myyty mm. H&M:llä, mutta nyt niitä ei ole näkynyt kuin tumman sinisenä ja luonnonvalkoisena. Yhden ihanan sieltä löysin ja tilasinkin, tämän, mutta harmikseni se kiinnityksettömänä näytti päälläni lähinnä labratakilta :) Palautukseen meni.

Nyt löysin yhden tosi potentiaalisen yksilön Ellokselta. Kivan pastelli väri, kultaiset vetoketjut, juuri oikea malli ja pituus. Toivottavasti tämä olisi nyt se kaivattu kevättakki! Kuvassa ainakin näyttää ihan täydelliseltä.

Tähän yhdistyisi niin kivasti rennot valkoiset tennarit ja kulutetut farkut kuin fiinimmätkin ballerinat ja mustat pillifarkut. 

* Takki / Ellos 

Elloksella on usein alennuskamppiksia menossa, jolloin tuotteista saa kivan prosentin pois! Itse käytin tähän -40% edun, jolloin hintaa jäi alle viidenkympin. 

Tähän se minun väri-iloittelu sitten taitaa jäädä, tunnen oloni kotoisimmaksi mustan, valkoisen, harmaan ja beigen sävyissä- niin sisustuksen kuin pukeutumisenkin suhteen. Meillä ei siis ole menossa villiä kevätverhojen ja tyynynpäällisten vaihtorallia, vaan samoilla mennään kesät talvet :)

Kevätterkuin, Jenni

* Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

 

First woman in internet

Huh, jopas nousi kylmä hiki otsalle kun blogin palvelin lakkasi toimimasta! Olen kyllä niin toivoton tapaus näiden ongelmien edessä. Luulen ongelman liittyvän verkkotunnukseen, jonka uusimismaksu oli jäänyt verkkopankkiin kummittelemaan ilman vahvistusta. Olen ollut täältä niin kauan poissa etten ole huomannut koko asiaa. Nyt täytyy taas skarpata! Vaikka olenkin loistanut poissaolollani, ajatus koko blogin haihtumisesta taivaantuuliin tuntui pahalta. En halua haihtua :)

Toivottavasti saan osoitteen pelittämään taas mahdollisimman pian ja löydän aikaa bloggailullekin!

Torstaiterkuin tekniikkanero Jenni