30.8.2016

Äidit on supersankareita





 

 Me ollaan tänään nautittu aurinkoisesta syyspäivästä. Ulkoiltu, syöty välipala suoraan pensaasta, leivottu hiekkakakkuja. Syksy on parhaimmillaan oikeasti tosi kiva vuodenaika, päivisin on vielä auringossa lämmin ja ihania värejä joka puolella! Pimenevät syysillat houkuttavat sytyttämään kynttilöitä niin ulos kuin sisällekin. On kiva huomata kuinka hyvin lapset viihtyvät metsässä ja onni onkin asua niin, että metsä alkaa jo takaovelta. Tänäänkin Sisu katsoi sateisen aamun jälkeen ulos ikkunasta:

"Äiti, ei sada enää! Metsään!!"
 



Puettiin kuravaatteet päälle, kumpparit jalkaan ja otettiin ämpärit mukaan. Mandi keräsi puolukoita, minä mustikoita ja Sisun ämpärissä oli yksi "koppikuoriainen", etana ja karvamato. Kukin tyylillään ;) 
 




Meinasi meidän metsäretki kyllä loppua ennenkuin ehti kunnolla alkaakaan, kun mustikoita notkuvasta varvikosta luikerteli esiin pitkä kyykäärme. Ehdin lapsille huudahtaa varoituksen ennenkuin pienet kädet ennättivät poimimaan marjoja käärmeen pään vierestä. Sisu pelästyi ja Mandikin ja Mandi totesi että taitaa äitiäkin pelottaa. Sisu siihen vastasi painokkaasti että ei äiti pelkää, äiti ei pelkää MITÄÄN! Joten sen sijaan että olisin käskenyt lapsia ottamaan jalat alleen, me odotettiin että käärme sai tarpeekseen meistä ja luikerteli tiehensä. Minä henkeä pidätellen, sydän kurkussa. Sen verran velvoitti tuo pienen ihmisen järkkymätön luottamus siihen että äiti ei pelkää- ainakaan käärmeitä. Äidithän on supersankareita, mitään pelkäämättömiä :)


 Mutta silti....IIIIIK! 


2 kommenttia:

  1. Ihania metsäkuvia! Mutta hyi kauhistus tuota käärmettä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käärme ei ollut niin kovin kaunista katseltavaa minunkaan mielestä, hui ja hyi!

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi! :)