30.10.2016

Kiitoskahvit!




 Heippahei ja ihanaa sunnuntaita!

Olisin kutsunut teistä lukijoista jokaisen kiitoskahville, mutta sen ollessa aika mahdotonta, keitin teille suosikkikahvistani Pauligin Dark Roastista virtuaaliset kiitoskahvit :) Inspiration Blog Awardseissa ei kymmenen parhaan joukkoon ollut odotuksia päästä tason ollessa niin huikean kova, mutta olen silti sitä mieltä että oman blogini lukijat ovat ehdottomasti ne parhaat. Yksikin ääni on osoitus että tykkäätte blogistani ja viihdytte täällä ja se on minulle ihan super hyper tärkeä juttu! Kiitos teille jokaiselle :)

Vielä tämä päivä on aikaa äänestää omaa blogisuosikkiaan (tai vaikka useampaakin!) ja osallistua samalla ensi viikon gaalan lippupaketin arvontaan. Äänestämään ja osallistumaan arvontaan pääset klikkaamalla allaolevaa kuvaa.

http://www.inspirationblogawards.com/ehdokkaat/

 Nyt vielä toinen kupillinen kuumaa maitokahvia ja päivän neljäs pyykkikoneellinen pyörimään. Miten nämä perheellisen viikonloput ovatkin niin minuutilleen täynnä kodinhoitohommia! Lakanoiden vaihtoa, imurointia, pyykkikoneen ja kuivurin välistä rallia, väliin seuraavan viikon ruokahuollon pohtimista ja Wilmaviestien lukua. Tiedän monen teistä viettävän sunnuntainsa ihan samalla tavalla, joten kahvikuppikippis sinne pyykkivuoren keskelle! Saman vuoren juurella seistään ;) Energiaa ensi viikkoon!




25.10.2016

Syysmuodin parhaat palat



Joskus aamuisin tumpatessa päälleen villapuseroa, toppatakkia, pipoa ja kaulahuivia tulee mieleen onko näissä kylmenevissä keleissä mitään tapaa pukeutua tyylikkäästi. Kylmien ilmojen tyylikkään pukeutumisen salaisuus onkin kerrostamisessa! Kun päällä on lämmin villakangastakki ja välissä pörröinen neuletakki, niin kaiken alle voi huoletta pukea kevyitä, laskeutuvia kankaita ja viettelevää pitsiä. Jalkaan napakat nahkahousut tai vahapintaiset housut niin ei pääse tuuli iholle. Kaulaan voi vielä kietaista muhkean kaulahuivin, joka toimii myös neuletakin korvikkeena sisällä harteille kietaistuna. 

Poimin kollaasin muotoon omia tämän hetken syysmuodin suosikkejani, kuten vaaleanharmaan villakangastakin, muhkeita neuletakkeja, pitsisiä toppeja ja braletteja. Bralette on oma viimeisin ihastukseni, kaarituettujen liivien sijaan se on ihanan pehmeä ihoa vasten ja kiva yksityiskohta avarakaula-aukkoisten neuleiden alle.





Poikkesin tänään pikaisesti kaupungilla ja kiersin samalla Lindexin alen. Olen nykyisin onneksi aika maltillinen aleshoppailija, ostan tarpeeseen ja super hyvän alenkin kohdalla vain jos vaate on oikeasti ihana. Nyt löytyi oikeasti ihana valkoinen, kevyt kietaisupaitapusero ja pitsiselkäiset liivit. Yhdessä ison huivin, kultaisten korujen ja mustien housujen kanssa valkoinen paitapusero on sellainen jokapaikan vaate. Mustia pitsisiä braletteja Lindexissä oli muuten -70% vaikka kuinka paljon! 

Vielä kaipaisin syksyksi vaatekaappiini muutamaa oversize- neulepuseroa, sellaista ihanan pörröistä ja avokaulaista. Pituus jopa mekosta menevä. Ja täydellinen vaaleanharmaa villakangastakkikin sinne vielä mahtuisi :) Mustan, harmaan, valkoisen ja beigen maanläheistä väripalettia skarppaa syvän luumun ja punaviinin sävyt.


Mitä must have- juttuja teillä on tälle syksylle vaatekaappiin?




* Postaus sisältää affiliatelinkkejä.

23.10.2016

Sunnuntai - välimallin jätkä





Sunnuntai on mulle sellainen, kaikkien viikonpäivien välimallin jätkä. Ei oikeen mistään kotoisin. Ei enää kevyt viikonloppu, ei vielä kiireinen arki. Kaiken kaikkiaan vähän painostava päivä. Mielessä on kaikki asiat joita oli ajatuksena viikonlopun aikana hoitaa, jäi tekemättä. Niin ikään mielessä jo uusi viikko, eikä niillekään hommille voi tehdä vielä mitään.

Toisil on suuret, toisil on pienet,
minulla on sopivan kokkoiset.
Täss on sulle
välimallin jätkä,
välimallin laulu,
välimallin naamataulu.
Toiset on tyhmiä, toiset on fiksui,
minä oon siltä väliltä.
Täss on sulle
välimallin jätkä,
välimallin laulu,
välimallin naamataulu.
Välimallin jätkä
välimallin laulu,
välimallin naamataulu!
  Kari ja Karvattomat (Kummeli)


Toisaalta, onko niin paha juttu olla välimallin jätkä? Olla siltä väliltä vähän joka asiassa. Ei paras, muttei huonoinkaan. Ei tyhmä, muttei nerokaan. Minäkin taidan olla sellainen välimallin jätkä, ainakin bloggaajana! Tähän lopputulemaan tulin osallistuttuani 7-päivän blogihaasteeseen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on kasvattaa oman bloginsa lukijamäärää ja tulla paremmaksi sisällöntuottajaksi. Muutamia ihan hyviä vinkkejä olen saanut, suurin osa informaatiosta on kuitenkin jo tuttua. Mutta on aina herättelevää kuulla ne totuudet toisen suusta.

Haaste kääntyi ehkä kohdallani vähän väärään suuntaan, sillä huomaan tekeväni monia juttuja jotka kuuluvat "älä tee näin"- kategoriaan. Kerron mitä meille kuuluu, mitä olen tehnyt, julkaisen myös niitä vähän epäonnistuneempiakin kuvia. Bloggaan sillisalaattiblogissani ja rämmin usein eteenpäin vailla minkäänlaista suunnitelmaa. Sen sijaan että olisin kokenut bloggaajana valaistumisen, meninkin ihan puihin. Enhän mä osaa. Haluanko edes? Olen ehkä blogien lukijanakin vähemmistöä, sillä tykkään ihan oikeasti lukea mitä bloggaaja on tehnyt ja mitä hänelle kuuluu. Etenkin kun moni teistä on tullut tutuksi oikeassakin elämässä.

Mutta se, mikä oikeasti oli hyvä ja havainnollistava juttu, oli suunnitelmallisuuden opettelu. Siihen voisin oikeasti panostaa ja ottaa sen haltuuni. Listata kivoja aiheita sitä mukaa kun niitä tulee mieleen ja ottaa käyttöön julkaisusuunnitelma. Tajusin opiskelleeni täysin samoja juttuja markkinoinnin kurssilla, mutta enpä edes tajunnut että samaa logiikkaa voisi soveltaa myös bloggaamiseen- vaikka tämä vain harrastus onkin. Blogihaaste on maksuton ja voin kyllä suositella sitä jos oma ajatus blogin suhteen on vähän hukassa. Haaste ei anna mitään valmiiksi pureskeltua ratkaisua, mutta vinkkejä ja työkaluja oman blogin kehittämiseen. Löydät haasteen täältä Tiia Konttisen blogista.

Olisi kiva kuulla mitä fiiliksiä haaste teissä herätti, saitteko jotain konkreettista siitä irti ja koitteko sen blogillenne hyödylliseksi? Oma haasteeni on nyt noin puolivälissä, katsotaan mitä siitä sitten lopulta käteen jää :)
 



 Ps. Uusi ihana kynttilänjalka on taas- mistäs muualtakaan- löytö Jyskistä. Aitoa marmoria ja kullanväristä metallia. Käykäähän pian hakemassa omanne jos marmori saa sydämen läpättämään ja kotona on tilaa vielä yhdelle kynttilänjalalle! Nämä viedään käsistä. Hinta alle vitosen ja noita tasaisesti palavia savuttamattomia kruunukynttilöitäkin saa ison paketin muutamalla eurolla. Tykkään :)



21.10.2016

Vieläkö tarkenee trenssillä?




Tämä ajatus mielessä kävin äskön kokeilemassa olisiko aihetta jo kaivaa toppatakit varastosta. Paksun neuleen kanssa trenssillä vielä tarkeni, mutta oikeastaan vain sen aikaa että hipsii lämmitettyyn autoon ja työpaikalle :) (...tai räpsii itselaukaisulla pari epätarkkaa kuvaa ja palaa sormet kohmeessa takaisin sisälle vain huomatakseen ettei yksikään kuva onnistunut).

Mun pitäisi oikeasti perehtyä tuon kamerani säätöihin, uskoisin että sillä saisi ihan tarkkojakin kuvia jos vain säädöt olisivat kohdallaan. Erityisesti näihin kaukolaukaisulla otettuihin kuviin kaipaisin käytännön neuvoja, kun itse ei ole kameran takana tarkentamassa. Valokuvauskurssillekin olen ilmoittautunut, mutta sitä täytyy vielä odottaa kevääseen. Ja juuri tämä pimein vuodenaika olisi se kuvauskikkojen kannalta kaikkein vaativin ajanjakso! 

Kuvassa oleva Zaran trenssi on yksi takkisuosikkini vuodesta toiseen. Se on edelleen kuin uusi, ehkä johtuen siitä että sen käyttöaika on aina niin lyhyt. Kesällä ei takkia tarvitse ja syksyllä aika nopeasti vaihdan trenssin kevyttoppatakkiin. Mutta ehkä sen käyttöaikaa saisi pidennettyä pukemalla alle paksuja neuleita ja kietomalla kaulaan muhkean huivin.

Tarkempia kuvia en nyt tarjennut mennä ottamaan, joten näiden epäterävien kuvien merkeissä toivottelen teille kivaa perjantaita ja rentoa viikonloppua!



Ps. Kävin muuten kuitenkin kaivamassa ne topat jo varastosta. Better safe than sorry ;)
Pps. Mielessä käväisi ajatus johtuisiko kuvien epätarkkuus myös siitä että kuvattavakin on aika tärähtänyt? Siinä ei kuvauskurssista olekaan apua! ;)


16.10.2016

Kinderkakku




Onpas ollut hulinaa! Pienin pumpsukka täytti tänään kolme vuotta. Aamulla ei meidän välissä meinannut enää uni maistua kun tuleva päivä jännitti niin että pieniä varpaita kihelmöi. Pienet kädet ja jalat vispasivat, vuorotellen huokailtiin ja kiherrettiin. Lopulta oli noustava ylös ja onneksi ekat paketit sai avata jo heti aamusta! Oli isoa pakettia, pientä pakettia, pehmeää pakettia ja kovaa pakettia. Ne pehmeät heivattiin sivuun hetken halailun jälkeen, mutta niistä isommista paljastuneilla monsteriautoilla ja kitaralla onkin sitten leikitty koko päivä! Ennenkuin vaihdan itsekin pyjaman päälle ja kaadan itselleni ansaitun lasin punkkua, tulin jakamaan meidän synttärikakun ohjeen tänne.

Annoin Sisun itse toivoa synttäreiden tarjoilut ja toiveena oli sipsejä, dippikastiketta ja coca-colaa. Ja tietysti kakku. Kakun kuvia googleteltiin yhdessä ja lopulta päädyttiin överisti karkeilla koristeltuun Kinderkakkuun. Omin valtuuksin lisäsin menuhun vielä riisipiirakat munavoilla, kinkkupiirakan, fetasalaatin ja vihannestikut. Pelkäsin kakun olevan aivan ultimateällömakea, mutta sitä se ei ollut. Taltutti kyllä silti makeannälän kertaheitolla :) Tässä meidän oma versio perinteisestä keksipohjaisesta tuorejuustotäytteisestä Kinderkakusta. Meidän kakkuun tuli mehevä suklaapohja, täytteeksi valkosuklaa- vaniljatäyte ja maitosuklaa- vaniljatäyte, väliin mansikkapyreetä ja päälle tummasuklaaganache. Olkaatten hyvät!

~Kinderkakku~

Suklaakakkupohja:
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 ½ dl perunajauhoja
  • 3 tl leivinjauhetta
  • ¾ tl suolaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 ½ dl tummaa kaakaojauhetta
  • 150 g voita
  • 3 ½ dl sokeria
  • 3 munaa
  • 3 dl kädenlämpöistä maitoa
Voitele ja korppujauhota halkaisijaltaan noin 24cm kakkuvuoka (itse tykkään käyttää irtopohjavuokaa). Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri, lisää munat yksitellen. Lisää vaahtoon vuorotellen jauhoseosta ja lämmintä maitoa. Kaada kakkuvuokaan ja paista uunin keskitasolla 170 asteessa noin 50min. Pohja saa jäädä keskeltä pehmeäksi, älä paista liian kuivaksi! Anna pohjan jäähtyä kunnolla, nosta vaikka peitettynä ulos viileään.

Valkosuklaa-vaniljatäyte:
  • 2½dl vispikermaa
  • 130g valkosuklaata
  • 100g vaniljarahkaa
  • 2rkl vaniljakreemijauhetta
Maitosuklaa- vaniljatäyte:
  • 2½dl vispikermaa
  • 150g maitosuklaata
  • 100g vaniljarahkaa
Suklaaganache:
  • 100g tummaa suklaata ja 100g kuohukermaa
Koristeluun Kinder- suklaamunia ja Kinder- patukoita.

Lisäksi muutama desi pakastemansikoista sauvasekoittimella soseutettua mansikkapyreetä. Tämän voi jättää pois, mutta se toi muuten makeaan kakkuun vähän raikkautta.

Aloita vaahdottamalla molempien täytteiden vispikermat, eli 5dl. Jaa kermavaahto kahteen kulhoon ja lisää joukkoon vaniljarahka. Sulata suklaat erillisissä kulhoissa, joko mikrossa tai vesihauteessa. Sekoita suklaasulat omiin kulhoihinsa rahkan ja kermavaahdon joukkoon. 

Halkaise hyvin jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan ja nosta päällimmäinen osa kakkulautaselle alimmaiseksi, niin että pohjan päälliosa tulee lautasta vasten. Nosta irtokakkupohjavuoan reunus pohjan ympärille. Näin täytteet pysyvät kakun sisällä täyttövaiheessa. Jos kakkupohja tuntuu kaipaavan kostutusta, sivele vaniljamaidolla (maitoa ja vaniljasokeria). Sivele pohjalle mansikkapyreetä ja kaikki valkosuklaa-vaniljatäyte. Laita keskimmäinen kakkupohja päälle. Ei haittaa vaikka pohja repeilee, asettele vain palaset kohdilleen. Reunus pitää kyllä kakun kasassa kunnes se jähmettyy. Kostuta taas vaniljamaidolla ja sivele mansikkapyreellä. Kaada päälle maitosuklaa-vaniljatäyte ja viimeinen kakkupohja. Kostuta vaniljamaidolla ja peitä hyvin kelmulla. Kakku saa tekeytyä jääkaapissa yön yli tai vähintään muutaman tunnin.

Ota reunus pois kakun ympäriltä ja valmista suklaaganache. Siihen tarvitset 100g tummaa suklaata ja 100g kuohukermaa. Paloittele suklaa kattilaan ja kaada kerma päälle. Sulata hiljalleen kunnes seos on tasaista. Valuta kakun päälle ja reunoille. Koristele Kinder- karkeilla mielesi mukaan- muista, mitä överimpi sen parempi! Tässä kakussa ei koristeita säästellä :)






Näitä kaloreita kulutellaankin sitten ehkä isänpäiväkakkuun saakka, örph... No kerrankos sitä kolmevuotiskekkereitä juhlitaan! Nyt sitä punkkua. Sehän on ihan tutkitusti terveellistä, eikö?


Letkeää sunnuntai-iltaa ihanaiset ja rentouttavaa syyslomaa teille lomalaisille :)



10.10.2016

Melkein marmoria






Harvemmin innostun mistään materiaalista niin kuin nyt marmorista. Yleensä en tykkää mistään imitaatiopinnoista, mutta kotoa löytyy jo marmorikuvioiset koristetyynyt ja lempikorviksetkin ovat marmorikuvioiset. Viimeisin marmorihankinta on Jyskistä. Saippuapumppu ja keraaminen muki kuuluvat uuteen JONSTORP- sarjaan, johon ihastuin heti sen saavuttua myymälöihin. Kun vihdoin viime lauantaina kiikutin työpäivän päätteeksi ostokseni kassalle, työkaverini totesi että olikin jo ehtinyt odottaa koska nämä kotiutan :)

Saippuapumpun laitoin meillä siihen vessaan, jota lapset harvemmin käyttävät. Keraaminen pullo ei kestä kovaa kolauttelua, eikä keraaminen käsienpesuallaskaan varmaan tykkäsi osumista... Mukiin laitoin meikkisiveltimet käden ulottuville. Monikäyttöinen muki toimisi vaikka kynäpurkkinakin modernilla työpöydällä!


Kuvausalustanakin marmoria, Dc- fixillä päällystetty hyllylevy :) Ja toinen tämän hetken suosikki, tumman luumun sävyinen kynsilakka- jokasyksyinen suosikki tällä kertaa Dermosilin Festive. Onko siellä ruudun toisella puolella marmorista tykkääviä?



Inspiroivaa uutta viikkoa!



* Tuotekuvat Jysk.fi



7.10.2016

Aikaa opiskella


Heipat sinne!

Tänään oli taas koulupäivä. Vitsit kuinka tykkäänkään näistä normaaliarjesta eroavista päivistä! Luennot alkavat aamulla 8.00 aikaan ja herään puoli tuntia ennen muita. Puoli tuntia aikaa juoda päivän eka kahvikupillinen ihan rauhassa, meikata ja laittaa hiukset hiljaisuudessa. Ajomatka koululle aikaa virittäytyä opiskelumoodiin, herätellä aivot ottamaan vastaan uutta tietoa. Muiden aikuisopiskelijoiden keskellä opiskelu on aivan toisenlaista kuin koskaan nuorena opiskeluaikoinani. Nyt tietoa tekee mieli hankkia koko ajan lisää ja innoissaan odottaa seuraavaa lähipäivää! Uusien asioiden keskellä on ihan ihmeissään miten näin kolmevitosena en ole tuotakaan asiaa tiennyt. Parasta on kuitenkin muiden samassa tilanteessa olevien ihmisten seura ja kokemusten jakaminen- yhteisöllisyys. Nykyään kun kaikki maailman tieto on jokaisen ihmisen saatavilla tietokoneiden avulla, jää kuitenkin kaipaamaan toisten ihmisten kohtaamista.

On valtavan palkitsevaa ja kivaa vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia toisten aikuisopiskelijoiden kanssa, vaikka samaa tutkintoa emme suorittaisikaan. Meillä oppilaitoksessa aikuisopiskelijoiden käytössä on kurssitarjotin, jolle kerätään ne itseä kiinnostavat ja sen oman tutkinnon kannalta hyödylliset luennot. Näin ollen samalla luennolla voi olla monen eri alan osaajia. Mahdollisuus verkostoitua ja päästä sisälle jonkun toisen ammattiin. Kuulla uusia näkökantoja ja ravistella samalla sitä omaa ajatusmaailmaansa.

Yksi oma näkökantani, jota olen tässä viimeisen vuoden aikana tosissaan ja tietoisesti ravistellut, on ollut minä itse. Mitä mä voin tehdä, mitä osaan tehdä, mitä muut odottaa mun tekevän ja mitä mä haluan tehdä? Ja nimenomaan ammatillisesta näkökulmasta. Olen irtisanoutunut 13 vuoden jälkeen vakkariduunista ja heittäytynyt virran vietäväksi. Innolla kokeillut uusia juttuja, eheyttänyt omaa itseäni, saanut paljon positiivista palautetta ja oppinut uutta muilta osaajilta. On ollut ihanaa kääntää ihan ylösalaisin ne omat tavat toimia ja tajuta että hei, näinkin voi tehdä! Olen päässyt mukaan kivoihin projekteihin ja töihin ja tavannut upeita ihmisiä joiden kanssa tehdä töitä. Tätä mahdollisuutta ei olisi koskaan tullut, ellen olisi uskaltanut sulkea yhtä ovea. Niin paljon huolta ja surua kun se aikanaan aiheuttikin, tuntui se myös äärimmäisen helpottavalta ja avasi monia uusia ovia.

Viime syksystä tähän kesään tein töitä niin paljon kuin ehdin ja sain. Syksyllä esikoisen aloitettua koulutiensä, olin vähän kateellinen. Itsellänikin on ollut jo vuosia palava halu oppia uutta ja jatkaa opintoja, mutta aiemmin siihen ei olisi ollut mahdollisuutta. Olin lisäksi ajatellut sen junan jo menneen mun kohdalta ohi, olevani liian vanha opiskelemaan. Nyt tajusin mahdollisuuteni olevan just tässä ja nyt. Töiden, opiskelun ja kaksilapsisen perheen arjen yhdistäminen on joskus haastavaa, mutta asian ollessa tarpeeksi kiinnostava, opiskeluun löytyy motivaatio vaikka yömyöhällä. Opiskella voi koska vain, ikinä ei ole liian vanha oppimaan uutta!


Ilman kunnon tukiverkostoa tämä ei kyllä onnistuisi ihan näin kivuttomasti. Kiitos siis teille, tunnistatte kyllä itsenne <3 Haluaisin rohkaista jokaista ottamaan askeleen kohti omia unelmiaan, heittäytymään ja oikeasti miettimään mitä elämältään haluaa. Kelkan kääntäminen vaatii pokkaa, mutta usein se kannattaa. Ja mikä on pahinta mitä voi sattua jos se ei kannatakkaan? Sitten vain kelkka käännetään uudelleen! Eipähän jää kalvamaan ajatus siitä että olisi pitänyt...

Ps. Kansainvälistä opiskelijoiden päivää vietetään 17.11. Nyt multa ei mene enää ohi yksikään korvapuustipäivä, kakkupäivä tai maailman käsienpesupäivä, sillä latasin kännykkään Dinglen somekalenterin. Tiesittekö muuten mikä päivä tänään on? Maailman hymypäivä :) Ja Pirjon nimipäivä! Onnea Pirjot, anoppi ja rakas ystävä <3



5.10.2016

Inspiration Blog Awards äänestys on alkanut


http://www.inspirationblogawards.com/ehdokkaat/


Inspiration Blog Awardsit ovat taas ihan nurkan takana! Lokakuun aikana Indiedays ja Blogirinki avaavat uudet pääsivut Lifie.fi, Foodlover.fi ja Indiedays.com:n, kooten yhteen satoja upeita sisällöntuottajia. Parhaista parhaat palkitaan jälleen Inspiration Blogigaalassa Helsingissä 5.11 Konepajan Brunossa. Casa blanco on blogigaalassa ehdolla kategoriassa Lifie, huippua! Lifie- sarjassa ovat ehdolla kotiin ja sisustukseen, perheeseen ja parisuhteisiin, hyvinvointiin, harrastuksiin sekä matkoihin keskittyvät somevaikuttajat. Jos tykkäätte seurata blogiani täällä bloggerin puolella tai Instagramissa ja olette sitä mieltä että Casa blanco ansaitsee just sun äänesi, niin olen super kiitollinen! Jokaisen teidän ääni on tärkeä ja merkitsee hurjan paljon :)

Haluaisitteko te päästä paikanpäälle jännittämään kuka voittaa? Nyt se on mahdollista, sillä kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan 5 kpl kahden hengen lippupaketteja 5.11. järjestettävään Inspiration Blog Awardseihin. Kannattaa osallistua, gaala on huikea kokemus! Linkki arvontaan löytyy täältä ja säännöt löytyvät täältä.

Tuhannesti kiitoksia äänestänne ihanat ja onnea arvontaan!


3.10.2016

Pihakiviä



Moikka! Viikonloppu vierähti täällä kiviä heitellen :) Etupihalta puuttui muutama hankalan mallinen betonilaatan kappale jotka saatiin vihdoin rälläköinnin jälkeen paikoilleen. Mies pelasi tetristä asetellen noita betonilaatan pikkuisia kolmioita kohdilleen. Laatoitukseen olemme jättäneet kiville muutamia kokoja ja näihin koloihin haimme viikonloppuna kiviä. Kiva saada pihaa taas vähän valmiimmaksi ennen talven tuloa, aina vähemmän hommaa ensi kesälle. 


Muutama uusi Massiven pihavalokin pääsi paikoilleen ajoluiskan varteen. Näitä valaisimia meillä oli ennestään talon toisella sivustalla kolme kappaletta ja tällä sivulla kaksi. Nyt tuli kaksi lisää ja yksi olisi vielä tulossa. Ollaan tykätty näistä pihavalaisimista tosi paljon, niiden alaspäin suuntautuva valo on ihana. Ylläoleva kuva on otettu etupihalta, talon kulmasta näkyvä osa on autotallia. Suoraan talon takana näkyvä musta pulpettikatto on takapihan puuvajasta. Takapiha on vielä niin kesken etten siellä ole pahemmin kuvia ottanutkaan.


Tässä kuvassa näkyy taustalla takapihan toinen rakennus, edellisessä postauksessa esitelty leikkimökki. Kesäkukat ovat vaihtuneet kanerviin ja kynttilöiden polttaminen ulkolyhdyissä alkanut. Trampoliini vielä odottaa purkua, sillä tiedän mikä poru siitä syntyy... ;) Kesä on sen jälkeen officially over.

 Nyt olisi tälle päivälle vielä vuorossa muutamien koulutehtävien päivitys ja huomenna reippaana (heh!) heti aamusta opiskelemaan esimiestyön perusteita. Minusta tuli viikko sitten tämän perheen toinen koululainen, kivaa! Näin aikuisiällä motivaatio opiskeluun on ihan eri luokkaa kuin 20 vuotta sitten. Edelleen ihmettelen miten ihmeessä onnistuin sillä menolla luovimaan läpi lukion, huh huh! :)

Energistä viikkoa ihanat!