19.12.2017

Joulun väri on havunvihreä


 

 Tip tap! Täällä valmistaudutaan esikoisen joulujuhlaan. Punainen pitsimekko on silitetty ja tonttulakin letit oikaistu. Ilmassa on jännitystä! Minulla oli tänään viimeinen vapaapäivä ennen aattoa, eikä liene kenellekään yllätys etten ehtinyt tehdä puoliakaan siitä mitä piti. No, koti on päällisin puolin siistitty ja koska vietämme sukujoulun, ruokahuolto jakautuu muillekin kuin meille. Äitini tuo perinteisesti joululaatikot ja rosollin, anoppi joulukalan ja me paistamme isäni tuoman kinkun aatonaattona. Leipomiset on leivottu, joulutortut paistan aattona, muuten mennään helpoilla ja nopeilla jouluherkuilla kuten puoloffeella ja mutakakulla. Taatelikakku onneksi senkuin paranee jääkaapissa, joten sen olen tehnyt jo edellispäivänä.



Joulukoristeissa mennään samalla linjalla kuin aiempinakin vuosina, tosin tänä vuonna ihastuin havunvihreään. Hankin  meille sohvalle ihanan tummanvihreän viltin ja samettisen tyynynpäällisen. Tämän huimempaan väri-iloitteluun ei meillä revetä joulunakaan ;) Koristeissa uutena sävynä on messinki, se näyttää pitkään jatkuneen kromikauden rinnalla kivan lämpimältä.



 Lisäksi aidot kynttilät, kausivalot ja tuoksuvat joulukukat luovat joulun tunnelman. Mutta kaikista koristeista upein on tietenkin etuoikeutetusti upea pehmeäneulasinen, tuoksuvainen balsamikuusi. Fiilistelin hetken ihanan pelkistettyä joulukuusta koristeinaan vain tuikkivat valot ja valkoiset satiinirusetit, kunnes päästin lapset kuusen kimppuun: nyt se jo onkin näistä kuvista poiketen kuorrutettu glitterillä ja kimalluksella. Well, I had my moment ❤



 Lasten huoneissa koristeissa on vähän enemmän väriä, tosin kovin paljon joulua ei sinnekään laitettu. Sisulla on muutamat kausivalot huoneessaan muutenkin, nyt sinne laitettiin lipaston päälle vielä suloinen jouluauto kuusi katollaan.

 Mandin huoneessa pikkuinen joulukuusi ja kultaiset yksityiskohdat luovat jouluista ilmettä.


 Haluan toivottaa teille kaikille ihanille lukijoillekin jo tässä vaiheessa ihanaa, rentoa ja stressitöntä joulunaikaa. Nauttikaa! Toivottavasti ehdin vielä poiketa tänne ennen aattoa, mutta jos en niin insta päivittyy pyhinäkin :)



6.12.2017

Ne helpoimmat (joulu)kukat

 Rauhallista itsenäisyyspäivää! Kävimme viime viikonloppuna mieheni kanssa katsomassa Tuntemattoman Sotilaan uusimman elokuvaversion. Vaikka elokuvan juoni on entuudestaan tuttu ja itse elokuva pitkä, tarina vei mennessään eikä ajan kulumista edes huomannut. Kuinka erilaisessa maailmassa me täällä Suomessa nykyään saadaankaan elää! Ja kuinka pienestä sitä kuitenkin rutistaan... Kunpa osaisi omille lapsilleenkin selvittää itsenäisyyden tärkeyden ja sen merkityksen. On niin monta asiaa joiden ei soisi vaipuvan unohduksiin.

 Itsenäisyyspäivä on aina myös tärkeä virstanpylväs matkalla kohti joulua. Meillä kasvaa takapihalla kuusien lisäksi mäntyjä ja katajaa, ja aina silloin tällöin raaskin käydä sieltä napsaisemassa sisälle maljakkoon muutaman tuoksuvan oksan. Havunoksat kestävät maljakossa hyvinä monta viikkoa. Seuraavaksi tekisi mieli hankkia kirkkaisiin hyasinttilaseihin muutama valkoinen hyasintti lisää ja ehkäpä laittaa korkeaan lasivaasiin sammalpedille amaryllis. Myös perinteinen joulukukka jouluruusu on alkanut näyttää hyvältä, mihinköhän kaikkialle joulukukkia voisin ripotella...?

Joulukuusikaupoillakin on jo käyty, perinteiseen tapaan yhdessä isäni kanssa kävimme jo valitsemassa ihanat pehmeäneulasiset tuoksuvat balsamikuuset. Kuusen käymme valitsemasta tutun kasvattajan luota eikä se todellakaan ole mikään läpihuutojuttu. Kuusifarmia kierrellään suurella hartaudella ja ihmetellään kuinka suuri kirjo erilaisia kuusia sieltä löytyykään. Niiden kasvatus on oma taiteenlajinsa, johon kasvattaja- vanhempi herrasmies- suhtautuu äärettömän pedantisti. Kuusenkoristelaatikkokin kaipaisi inventaariota. Yritin turhaan viime jouluna ehdottaa vähän hillitymmin koristeltua kuusta, mutta lopputulos oli kuin suoraan Amerikkalaisesta unelmasta, kimallusta, glitteriä ja hapsunauhaa oli kuusi niin piukassa, ettei vihreää juuri näkynyt! Ja kummasti alaoksapainotteinen oli koristelu ;) 

Adventtikynttelikön ostin tälle vuodelle uuden, en vain voinut vastustaa JYSKn uutta modernia mustaa metallista kynttelikköä. Myös toinen tähdenmallinen yhden kynttilän uutuuskynttilänjalka oli kotiutettava, nämä mustat metalliset ovat nyt selvästi sydäntä lähellä. 

Sohvatyynyt ovat talven tullen vaihtuneet pörröisiin turkistyynyihin ja iltaisin sohvalle eksyy myös viltti tai pari joiden alle on ihana kääriytyä sohvannurkkaan. Taidan vielä ennen joulua ostaa sohvalle tumman havunvihreän viltin ja samanvärisen samettisen tyynyn, se on sellainen sävy jota ei meillä ole sisustuksessa koskaan nähty, mutta esimerkiksi vaatekaappiini se on jo pikkuhiljaa hiipinyt. Ihana väri!









Ekat piparitkin ollaan jo lasten kanssa leivottu tällä huippuohjeella ja uusi satsi taikinaa odottaa jääkaapissa. Seuraavaksi tahtoisin yhden rauhallisen illan pyhittää aaton ja joulupäivän menun suunnitteluun; sytyttää kynttilät, ottaa viereeni höyryävän kupillisen glögiä ja vanhan täpötäyden reseptikirjani. Tehdä listaa tämän joulun klassikoista ja valita pöytään myös jotain uutta hyvää. Teille voisin suosituksena ehdottaa ainakin meidän suosikkeja kinuski- karpalo juustokakkua, suklaista taatelikakkua, puoloffeeta ja saaristolaislimppuja.

Olisiko sulla vinkata jotain ihanaa suolaista tai makeaa herkkua joulupöytään? Mikä on teidän joulupöydän MUST- juttu? Jospa löytäisin jonkin uuden ihanan herkun meillekin :)

Edit. Facebookin kautta yksi lukijani vinkkasi punajuuri- Aurajuustovuoasta, joka ainakin pääsi heti meillä joulun menu- listalle! Kiitos :)



26.11.2017

Ruokailutilan uudet valaisimet





 
Suloista sunnuntaita sinne ruutujen toiselle puolelle! Pimeän Black Weekendin vastapainona olisi luvassa valoisa postaus valaisimista. Yhteistyössä JYSKn kanssa laitoimme uusiksi meidän yhdistetyn olohuone- ruokailutilan valaisimet FERDUS riippuvalaisimilla. Aiemmin meillä roikkui ruokapöydän yllä moderni ja ilmava kristallivalaisin, josta siitäkin hurjasti tykkäsimme, mutta kaksimetrisen pöytämme yllä 70cm pitkä valaisin näytti naurettavan pieneltä. Kaipasin tilaan uuden valaisimen myötä jotain särmikkyyttä ja sitä tästä JYSKn syksyn uutuudesta kyllä löytyy.

Itse valaisinosa on taivuteltua mustaa metallia ja mukana tuleva suuri filamenttilamppu on kaunis ja valoteholtaan varsin valovoimainen. Riippuvista valaisimista saa helposti tehtyä näyttävämmän kokonaisuuden yhdistelemällä niitä useamman valaisimen ryhmiksi.Kokosimme neljästä FERDUS valaisimesta ruokapöydän ylle epäsymmetrisen valaisinsarjan. Heti ulko-ovesta sisään astuessa tuo valaisin toimii katseenvangitsijana ja korotetun vinon sisäkaton, sekä valaisinten rytmittelyn ansiosta kaikki neljä valaisinta näkyvät yhtä aikaa. Kiinnitimme valaisimet kattoon mustaksi maalatun puulevyn avulla välttääksemme johtoja risteilevän katon, ja ne on kaikki yhdistetty yhteen sokeripalaan. Neljän valaisimen yhteisvaloteho on jopa niin kirkas, että laitoin harkintaan hiukan himmeämpien polttimoiden hankinnan. Joten kaikille teille tiedoksi, jotka mietitte riittääkö tämän valaisimen valoteho kunnon yleisvaloksi, niin kyllä riittää.



























Valaisin luo muotoilunsa ansiosta seinille ja pöytään hauskat raitakuviot. Ruokailutila ryhdistäytyi uuden näyttävämmän valaisimen ansiosta heti! Mustaa meille on sisustukseen siirtynyt pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Ensin pieninä ripauksina lyhtyjen muodossa, sitten jo isompina huonekaluina ja nyt myös valaisimina. Valkoisen valtakausi tuskin koskaan tulee täällä väistymään, mutta pelkkä valkoinen kaipaa rinnalleen kontrastia ja mikäs sen parempi pari valkoiselle kuin musta :)


















Myös tuo pöydällä oleva metallinen HEULANDIT kynttilänjalka on joulun uutuustuote JYSKstä. Sopivan ajaton vaikka ympärivuotiseen käyttöön. Ulos olenkin jo kausivaloja viritellyt, jospa ensi viikolla marraskuun vaihtuessa joulukuuksi, hankkisi muutaman jouluisen koristeen sisällekin :)



* Valaisimet saatu kaupallisen yhteistyön merkeissä JYSKn kanssa.




15.11.2017

Tuoksufriikki tulee kynttiläkaapista



Kyllä. Olen huonetuoksufriikki. Ja kynttiläfriikki. Ei tämä tunnustus tarvinne edes sen kummempaa kaapista ulostuloa, mutta saanpahan samalla syyn esitellä tämän addiktioni alttarin, uuden kynttiläkaapin! Sillä tottahan nämä ihanat tuoksuvat ja kimaltavat kynttilät ansaitsevat päästä kunnolla esille. Meillä poltetaan kynttilöitä hurjat määrät joka ilta. Hiukan kyllä hirvittää mitä tämä tekee meidän sisäilmalle, joka usein nukkumaan mennessä on sammuvien kynttilöiden savusta sakeana...


 Samalla kun kaapin meidän aulaan kokosimme, laitoin jo pienesti joulua esille. Huonekuuset ovat meillä ympäri vuoden, mutta vasta näin joulunaluskuukausina ne miellän jouluisiksi. Muulloin ne ovat vain kivoja ja helppoja ikivihreitä. Paperitähti pääsi kynttiläkaapin päälle ja tähänastisista Blossa- glögipulloista suosikkini vuoden 2012 valkomusta pullo ilahduttaa edelleen kynttilänjalkana.


 Tässä IKEAn mustassa vitriinikaapissa ihastuin kaapin sivujen laseihin, näin tumma ja massiivinen kaappi on heti jotenkin paljon kevyempi. Tuo aulan turhanpäiväinen nurkkaus sai heti enemmän merkitystä olemassaololleen. Ovet ovat liukuovia, joten kaappi ei vaadi paljon tilaa ympärilleen sen puolesta.


 Vahvimmin tuoksuvat kynttilät säilytän polttamisen välillä lasikuvun alla. Yleensä suosin kynttilöissä vaniljaisia tuoksuja, mutta tuo etualan kullankimaltava yksilö on iloinen ja yllättävä vahinko. Tilasin ihan toisen kynttilän, mutta paketista kuoriutuikin tämä männyntuoksuinen. Ensin moka harmitti, sillä en todellakaan jaksa alkaa palauttamaan yhtä tuoksukynttilää. Kynttilä kuitenkin osoittautui todella kivan tuoksuiseksi, enkä varmasti olisi ominpäin tähän ikinä muuten tarttunut.



En olisi uskonut tätä sanovani, mutta minäkin jopa olen alkanut jo pienesti kaivata lunta. En sitä lumessa kahlaamista, auton hangesta esiin kaivamista enkä lumitöitä. Mutta sitä valoisuutta ja kuran määrän vähenemistä. Olen jotenkin viime viikot ollut todella väsynyt. Jouduin jokin aika sitten pitkälle antibioottikuurille. Nyt reilun kuukauden lääkkeiden napsimisen jälkeen elimistö onkin sekaisin kuin seinäkello ja näiden vahinkojen korjaamiseen, jota kuuri varsinkin ruuansulatuselimistölleni sai aikaan, kuluu varmasti vielä viikkoja ellei kuukausia. Olen yrittänyt yrityksen ja erehdyksen kautta opetella mitä ruokia vatsani sietää ja mistä taas seuraa hirvittävät kivut ja krampit. Vahvalla D- vitamiinilla ja probiooteilla yritän hoitaa vastustuskykyä ja suolistoa kuntoon. Veljeni kanssa isänpäivänä pikaisesti juteltiin FODMAP- menetelmästä, johon varmasti aion myös perehtyä. 
Onneksi vatsa on vielä sietänyt lasillisen hyvää punaviiniä silloin tällöin, muuten olisin jo tosi syvällä masennuksen suossa, heh ;)

Pitäkää te paremmin itsestänne huolta ❤