Hrrr, olipas tänään jo aika syksyinen aamu! Kaunista, mutta raikasta. Tällaisista syyspäivistä kyllä tykkäisinkin, kuulaista ja kirpeistä. Saa aamuisin kietoa paksun huivin kaulaan, ihailla puiden väriloistoa ja hengittää raikasta ilmaa. Ikkunoiden raappausta ja pimeyttä sen sijaan ei vieläkään ole ikävä ;) Alkaneesta syyskuusta kielii myös alkanut kynttiläsesonki.
Bongasin keväällä meidän kodin viereiseltä puutarhalta myynnissä upeat, hiukan Balmuir- henkiset metalliset ristikkolyhdyt. Balmuirin näissä toi mieleeni juurikin tuo kiva ristikkokuvio, muuta yhteistä näissä ei sitten Balmuirin pyöreisiin, nahkahihnaisiin Kensington-lyhtyihin sitten olekaan. Lyhtyjä löytyi kolmessa koossa ja monta kertaa kesän kuluessa puutarhalla käydessäni niitä aina katselin ja mietin minkä koon niistä ostaisin. Lopulta kesäkin kääntyi jo loppukesän puolelle ja totesin etten vain osaa päättää :D Ostin siis kaikki kolme, yhden suuren, yhden keskikokoisen ja yhden pienen.
Suurimman sisään laitoin isojen tolppakynttilöiden puutteessa marmoriset tuikkukynttilänjalat kolmena kappaleena. Keskikokoinen
päätyi aulaan lipaston päälle ja pienin lyhty sohvapöydälle. Tykkään
näiden muotoilusta tosi paljon! Aluksi harkitsin jonkun viemistä myös
ulos, mutta metallinen lyhty tahtoo ulkokäytössä ruostua niin herkästi
etten taida raaskia.
Ainut miinus näissä ihanuuksissa on pölyjen ja
sormenjälkien pyyhkiminen! Lasiseinät noiden ristikoiden välistä on
melko haasteellista pyyhkiä. Mutta kohtahan se pimeä aikakausi taas
saapuu ja silloin pölyjen pyyhkimisen voi unohtaa, sen kuin sammuttaa
valot ja laittaa kynttilät palamaan. Kukaan ei näe pölyä eikä
sormenjälkiä ;) Problem solved.
Meillä on täällä syyskausi saanut taas kesän jälkeen tutut uomat ja aikataulut, kun tällä viikolla alkaa liikuntaharrastukset, on allekirjoitettu syyskauteen uudet työsopparit ja mun koulukin alkoi kesätauon jälkeen. Ai niin, ja se perinteinen syysvieraskin on tullut kylään- kausiflunssa.
Reipasta uutta viikkoa toivotellen ❤
