24.11.2019

JOULUA KOHTI (VAIKKA MOPO KEULIEN)

 

Heissulivei! Oon viime viikkoina miettinyt paljon stressiä. Se hiipii elämään yleensä aina loppusyksyisin ihanan ja rennon kesän jälkeen.  Kesän, jolloin ei koskaan väsyttänyt ja vuorokaudessa oli tunteja tehdä vaikka mitä! Tai jättää tekemättä. Kesällä ei stressaa se, ettei ehdi tehdä ruokaa (heitetään äkkiä grilliin pari makkaraa ja maissintähkiä pitkän biitsipäivän jälkeen) tai ettei ehdi pestä pyykkiä. Kesällä kuljetaan niin pienissä vaatteissa että parin viikon pesemättömät pyykin mahtuvat helposti pyykkikoriin ilman että kukaan pitkää pyykkitaukoa huomaakaan. Nyt jo parin päivän pesutauko hajottaa pakan, aamulla tuskaillaan kun kaikki ulkohousut on kuraisina pyykkikaapissa, josta ulos pursuavat vaatteet muistuttavat vanhempien riittämättömyydestä. 

Whatsapp laulaa kymmenessä ryhmässä, joista jokaisen viestiin tulisi reagoida ennemmin kuin myöhemmin. Lasten alati muuttuvien treeniaikataulujen perässä pysyminen vaatii taikuutta ja mittavia logistisia järjestelyitä. Onneksi on kimppakyydit ja toiset samojen ongelmien kanssa kamppailevat ruuhkavuosihuoltajat. Wilmaviesteihin herään aina liian myöhään (äiti, meillä oli tänään ulkoliikuntaa, mikset kertonut!), Pedanetin hoitoaikojen sähköisestä ilmoitusaikataulusta puhumattakaan... Palautekeskustelut, hammaslääkärikäynnit, matonrullausvuorot, eskaripalaverit, talkoot, synttärit, halloweenit ja pikkujoulut.

Ei riitä yhden käden sormet niihin kertoihin, jolloin olen unohtanut lapsen spesiaalipäivän eskarissa tai koulussa, kisapuvun paljetit liimaan aina viimeisenä iltana ennen kisoja, lähes itku kurkussa liimahöyrypäissäni. Aamulla kukonlaulun aikaan kisakampausta vääntäessäni huomaan etten sitten ostanutkaan niitä hengettömiä pinnejä joita kampauksen tekoon tarvitaan.

Eilen oli Mandin kisakauden viimeiset kisat Tampereella. Enää Joulunäytös ja kausi alkaa olla paketissa. Nuo kisat tuntuvat aina vievän koko viikonlopun. Ennen kisoja on muistettava tehdä kampauspohja valmiiksi, tehtävä eväät ja pakattava ja mentävä ajoissa nukkumaan. Seuraavana aamuna herääminen usein jo ennen työaamuherätystä ja vasta illalla takaisin kotiin. Jossa odottaa jo arkirumba. Olen syksyn ajan ollut viikonloppujen jälkeen täysin loppu, kun pitäisi akut ladattuna ja levänneenä palata maanantaina töihin. 

Psyykkisesti stressi ilmenee tietysti loputtomana väsymyksenä, yöheräilyinä ja muistin pätkimisenä. Pienikin muutos sovittuun suistaa koko homman raiteiltaan. Fyysisesti se muistuttaa itsestään jatkuvana päänsärkynä, P.O.D:n iskemisenä kasvoihin ja koko kehon epämääräisenä jumina. Sain juuri P.O.D:in lääkekuurin loppumaan, toivotaan että pysyy nyt poissa. Tuo viheliäinen tauti iskee itselläni nimenomaan stressin seurauksena ja sen yhtenä hoitokeinona on stressin vähentäminen, heh! How funny is that. Vaatisi ihan eri lääkkeet olla sekä väsynyt, kipeä että rakkulanaamainen ja olla yhtään välittämättä siitä ;) P.O.D:sta, eli perioraalidermatiitista voit lukea esimerkiksi täältä, se on varsinkin meillä naisilla todella yleinen ja kosmetologivuosinani kohtasin paljon asiakkaita, jotka virheellisesti hoitivat tautia epäpuhtaana ihona.

Tämän viikonlopun aikana olen ehtinyt kuitenkin ottamaan myös vähän omaa aikaa. Käydä lenkillä, leipoa ja laittaa joulua kotiin. Kyllä se taas tästä. Mopo ehkä vähän keulien, mutta varmasti kohti joulua!

Sanna Inspired by love- blogista on laittanut jakoon jouluhaasteen, jossa fiilistellään menneiden vuosien jouluja sisustuksellisesta näkökulmasta. Miten on tyyli vuosien satossa muuttunut vai pysyykö joulustaili samana vuodesta toiseen. Seuraavaksi kurkataan miten meidän joulu on muuttunut vuosien kuluessa! Nämä postauksen kuvat ovat viime joululta. Joulu onkin muuten tasan kuukauden päästä!

Nyt haluan toivottaa stressivapaata alkavaa viikkoa sinne jokaiselle!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi! :)